*

ElinaHytonen

Luontaishoidot tarvitsevat erillisen lainsäädännön

Terveydenhuollon valinnanvapaus on turvattava

Ministeri Päivi Räsänen on jatkanut keväällä esiin noussutta keskustelua luontaishoitoja koskevan lainsäädännön tarpeesta. Hän toivoo lakiin uudistuksia luontaishoitojen rajoittamiseksi, haluten näin suojella vakavasti sairaita ja pikkulapsia luontaishoitojen vaaroilta. Alan ammattilaisena olen samaa mieltä ministerin Räsäsen kanssa, että alalle tarvitaan asiallinen lainsäädäntö. Sen sijaan olen ministerin kanssa eri mieltä lainsäädännön tarpeen perusteluista ja siitä, millaisin säädöksin luontaishoitoja pitäisi säädellä.

Suomessa on etenkin 1980-luvulta lähtien ollut ajoittain voimakasta kampanjointia luontaishoitoja eli CAM-hoitoja (Complementary and Alternative Medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede) vastaan. Kampanjan kävijöitä ovat olleet varsinkin Skepsis ry:n edustajat ja Suomen Lääkäriliiton johto (Ruotsin vastaavien tahojen kanssa), ja ne ovat saaneet näyttävästi äänensä kuuluviin mediassa. Perusteluina on käytetty ristiriitaisesti sekä hoitojen vaarallisuutta ja että niiden tehottomuutta. Esimerkkinä luontaishoitojen vaarallisuudesta käytetään jatkuvasti yli kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta yksittäistapausta, diabetesta sairastaneen lapsen kuolemaa, joka johtui epäpätevän Kühne-hoitajan suosittelemasta lääkityksen lopettamisesta. Hyvin koulutettu hoitaja ei Suomessa kehota potilasta lopettamaan lääkityksiään, mutta voi kehottaa häntä keskustelemaan lääkärin kanssa, onko jokin lääke edelleen tarpeellinen tai voisiko lääkitystä vähentää.

Eri viranomaisilta keräämiemme tietojen mukaan CAM-hoitajien aiheuttamia vakavia hoitovahinkoja ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole tapahtunut. Sen sijaan kaksi terveydenhuollon ammattihenkilöä, akupunktiossa pikakoulutuksen saanutta fysioterapeuttia on pistänyt neulan keuhkoihin ja aiheuttanut potilaalle ilmarinnan. Kaikille ihmisiä hoitaville voi sattua virheitä ja virallisen lääketieteen puolella niitä tapahtuu valitettavan paljon: hoitovirhe johtaa haittaan noin yhdellä kymmenestä potilaasta ja vakavan haittaan tai kuolemaan noin yhdellä sadasta (Amos Pasternack, Duodecim 2006). Vuosina 2000-2008 Potilasvakuutuskeskukseen oli tullut luontaishoidoista neljä valitusta, joista kaksi koski tuotteita (tuotetiedot, ravintolisä), akupunktuuria yksi ja osteopatiaa yksi. Kaikki päättyivät sovintoon ilman lautakunnon käsittelyä. (Tietoja voi luontaishoitojen osalta katsoa Kuluttajalautakunnan, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, Potilasvakuutuskeskuksen ja Potilasvahinkolautakunnan sivuilta; koululääketieteen vahingoista löytyy tietoja hakusanalla potilasvahingot.)

Mitä CAM-hoidot ovat

Maailman terveysjärjestö WHO jaottelee allopaattisen (länsimaisen) lääketieteen ohella toimivat lääketieteet kahteen kategoriaan: perinteiset lääketieteet TM (traditional medicine) ja täydentävät tai vaihtoehtoiset lääketieteet CAM (complementary or alternative medicine). Kehittyneissä maissa, joissa vallitseva terveysjärjestelmä perustuu allopaattiseen lääketieteeseen, perinteiset lääketieteet lasketaan usein ryhmään CAM, kuten meillä perinteinen kiinalainen lääketiede.

Suomessa ammattimaisessa käytössä olevat hoitomuodot ovat antroposofinen lääketiede, perinteinen kiinalainen lääketiede, refleksologia l. vyöhyketerapia, fytoterapia eli kasvilääkintä, homeopatia, aromaterapia, osteopatia, naprapatia, Kajava-terapia ja perinteinen jäsenkorjaus. Yhteistä näille hoidoille on, että ne ovat hellävaraisesti terveyttä edistäviä; niihin kuuluu käsillä painelua, hierontaa, kudosten käsittelyä, paikalleen laittamista ja lisänä luontaiset lääkkeet kuten homeopatiassa, antroposofisessa ja kiinalaisessa lääketieteessä. Hoidossa tuetaan ihmisen elimistön kykyä parantaa itse itseään. CAM-hoidoista puhuttaessa emme tarkoita kylpylöissä ja kauneushoitoloissa annettavia hemmotteluhoitoja tai pikakurssitettuja harrastajia, vaan koulutettua ammattikuntaa, jonka työ on veronalaista siinä kuin muidenkin. Kun ministeri Räsänen käyttää luontaishoidoista termiä uskomushoito, hän lainaa Skepsis ry:n 1980-luvulla luomaa herjasanaa, jolla terveyttä luonnollisesti edistävät hoidot halutaan leimata huuhaaksi (toinen skepsisläisten suosima termi).

CAM-hoitojen koulutukset Suomessa kestävät vähintään 3-4 vuotta ja ne täyttävät WHO:n asettamat kansainväliset koulutusvaatimukset. Rekisteröidyn terapeutin koulutukseen kuuluu myös koululääketieteen opintoja eli anatomia, fysiologia ja tautioppi, ja hänellä tulee olla hoitovastuuvakuutus vahinkojen varalta. Yleensä hoitajat käyvät jatkokoulutuksissa vuosittain ja myös perehtyvät tervehdyttävään ravitsemukseen, luontaistuotteiden käyttöön ja liikuntaan; asiakkaat eli potilaat saavat neuvoja myös itsehoitoon terveytensä ylläpitämiseksi.

Suomessa toimii nykyään arviolta viidestä kuuteen (5-6) tuhatta hyvin koulutettua CAM-alan ammattilaista. Näitä henkilöitä ministeri Räsänen ja muut luontaishoitoja vastustavat tahot kutsuvat loukkaavasti uskomushoitajiksi, puoskareiksi, huijareiksi jne. Dosentti Myllykankaalla on myös aidosti hupaisa termi outohoitaja. CAM-hoitoja käyttävät  Suomessakin jo sadattuhannet ihmiset, arviolta puolet väestöstä, hyvin usein ne, jotka eivät ole saaneet apua koululääketieteen hoidoista tai eivät halua tai voi käyttää niitä (esim.  kemiallisia lääkkeitä). Hoitojen vastustajat pitävät heitä helposti höynäytettyinä. CAM-hoitajien kokemusten mukaan he ovat pääasiassa valistuneita, hyvin koulutettuja ihmisiä, sekä miehiä että naisia, nuoria ja vanhoja, jotka ovat kiinnostuneita oman terveytensä hoitamisesta ja tietävät milloin on mentävä lääkäriin ja milloin kannattaa kääntyä luontaishoitajan puoleen.

Teollistuneissa maissa yhä useammat käyttävät CAM-hoitoja, esimerkiksi Ruotsissa 60 % ja USA:ssa 70% väestöstä. Syitä CAM-hoitojen suosion suureen kasvuun maailmalla on tutkinut Steffano Maddalena väitöskirjassaan (WHO, 2008). Niitä ovat länsimaisen lääketieteen kykenemättömyys vastata potilaiden kaikkiin tarpeisiin, lääkkeiden, hoitojen ja teknologian haittavaikutukset sekä lääkärien autoritaarinen asenne; potilaiden lisääntynyt halu saada informaatiota ja vaikuttaa omaan hoitoonsa ja halu valita itse oma hoitomuotonsa, oli se koululääketieteen tai CAM-hoitojen piiristä (potilaat haluavat käyttää itsemääräämisoikeuttaan myös terveydenhuollossa, kuten ovat tottuneet käyttämään sitä mm. opiskelussa, harrastuksissaan ja poliittisen kannan ja uskonnollisen näkemyksen muodostamisessa), ja kolmanneksi CAM-hoitojen saajien suuri kuluttajatyytyväisyys – niihin liittyy matala riskitaso ja ne koetaan miellyttäviksi ja tehokkaiksi. WHO suositteleekin luontaishoitojen CAM sisällyttämistä  teollistuneiden maiden julkiseen terveydenhuoltoon (WHO: strategia vuosille 2000-2005 sekä uuden strategian valmisteluun liittyvä päätös v. 2012). Suosituksen perusteena on CAM-hoitojen turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi se, että ne ovat edullisia potilaalle ja kansantaloudelle. Suomessa Kela korvasi v. 2008 reseptilääkkeitä 1.2 miljardilla eurolla. Kun arviolta puolet väestöstä käytti samana vuonna luontaishoitoja (omalla kustannuksellaan), Suomi lienee säästänyt sairauskuluissa kymmeniä miljoonia.  Vähävaraisilla potilailla ei ole mahdollisuus käyttää luontaishoitoja, vaikka ne eivät olekaan kalliita (tavanomainen 1 h kestävä hoito 40-60 €), ja tämä luo eriarvoisuutta.

Tieteellinen näyttö

CAM-hoitoja on tutkittu ja tutkitaan edelleenkin paljon, ja niistä on runsaasti tieteellistäkin näyttöä, lähes yhtä paljon (30 %) kuin länsimaisesta lääketieteestä, jonka hoidoista 40 %:lla on tieteellistä näyttöä (Cochrane-instituutin tieto, Englanti).  Virallisen terveydenhuollon ammattijärjestöt ja viranomaiset Suomessa kuten muuallakin maailmassa pitävät mielellään vain lääketehtaiden ja kemianteollisuuden tuottamaa tutkimusta tieteellisenä.  Osoitteessa  http://science.naturalnews.com/ on tuhansia luontaishoitoja ja luontaistuotteita koskevia tieteellisiä tutkimuksia.

CAM-hoitoihin on usein vaikeampi soveltaa länsimaisen lääketieteen tutkimuskriteerejä, esim. toistettavuuden periaatetta ja kaksoissokkotutkimussta. Niissä hoito tehdään yleensä aina yksilöllisesti ja hoidettavan kokonaistilan mukaisesti. Oireet voivat olla samanlaiset, mutta eri ihmisillä ne voivat johtua eri asioista ja silloin hoitokin on erilainen. Länsimaisen lääketieteen premissin mukaan samalla tulehduskipulääkkeellä hoidetaan miljoonien ihmisten särkyä, esim. kiinalaisessa lääketieteessä jokaisella on oma särkynsä, jonka hoitotapa määritellään potilaan kokonaistilanteesta käsin. Hoidetaan siis koko ihmistä ei vain yksittäistä oiretta.

CAM-hoitoja tutkittaessa tutkimusasetelman tulee siis olla erilainen. Miten tehdä lume-vyöhyketerapiaa tai muita lumehieronta/painantahoitoja? Vitamiinitkin toimivat eri tavalla kuin lääkkeet, eikä niiden tehoa voi luotettavasti tutkia lääkkeisiin soveltuvilla menetelmillä. Moderni terveydenhuolto ei sekään rajoitu ”tieteellisesti testattuihin” tekniikkoihin tai lääkitykseen. Niiden ulkopuolelle jäävät sellaiset länsimaisen lääketieteen osa-alueet kuin psykosomatiikka, funktionaalinen ja psykososiaalinen alue sekä koko ihmissuhteiden kenttä. On myös todettava, että useimmista CAM-hoidoista on kokemuksellista tietoa ja näyttöä useamman sadan, jopa usean tuhannen vuoden ajalta. Kemiallisiin  lääkkeisiin sovellettavan tutkimusnäytön puuttuminen ei tarkoita, että kyseessä oleva hoito olisi tehotonta.

Erillislaki vai rajoittavia säädöksiä

CAM-alan järjestöt ovat jo useamman vuosikymmenen ajan olleet yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriöön ja muihin terveydenhoitoalan virkamiehiin ja vaatineet lainsäädäntöä, jossa säädetään alan koulutuksesta, ammattinimikkeistä, valvonnasta ym. menettelytavoista koskien hoitoja ja hoitajia. Vuonna 2008 ministeri Paula Risikko asetti työryhmän tutkimaan, tarvitaanko alalle lainsääntöä ja jos niin millaista. Työryhmän enemmistö koostui CAM-hoitoja vastustavista tahoista, eikä se ollut halukas suunnittelemaan alalle erillislakia. Se pysyi väitteessä että luontaishoidot vaarantavat potilasturvallisuuden ja halusi nykyisiin lakeihin Ruotsin mallin mukaisia rajoittavia säädöksiä.  Mitään näyttöä hoitojen vaarallisuudesta tai potilasvahingoista ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, joten ministeri Risikko ei katsonut aiheelliseksi viedä ehdotusta hallituksen esityksenä eduskuntaan.

Luonnonlääketieteen keskusliitto LKL jätti työryhmän esitykseen eriävän mielipiteen, jossa perustellaan, miksi rajoittavat säädökset eivät takaa potilasturvallisuutta. Se löytyy Sosiaali- ja terveysministeriöstä työryhmän esityksen yhteydestä. Rajoittavat säädökset kieltäisivät mm. lasten ja raskaanaolevien hoitamisen, eli juuri niiden ihmisten, joita pitäisi hoitaa mahdollisimman myrkyttömin ja lempein keinoin.  Homeopatialla ja ravitsemusmuutoksilla saadaan erittäin hyviä tuloksia esim. lasten korvatulehdusten hoitamisessa. Vauvojen koliikkivaivoihin auttaa vyöhyketerapia ja akupunktuuri (yksi kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmistä) (Kajsa Landgren: väitöskirja 2011,Uppsalan yliopisto). Raskauspahoinvointiin, turvotuksiin, selkäkipuihin ym. raskausajan vaivoihin sekä synnytyksen helpottamiseen käytetään yleisesti jo Suomessakin mm. akupunktuuria. Norjassa Bergenin syöpäsairaalassa potilaille tarjotaan mahdollisuus saada akupunktuuria ja muita luontaishoitoja veriarvojen kohentamiseksi ja kemoterapian ja sädehoitojen sivuvaikutusten kestämiseksi. Diabeteksen aiheuttamien vaurioiden hoidossa CAM-hoidot ovat tehokkaita. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Rajoittavia säädöksiä emme tarvitse, vaan erillislain, jonka pohjalta potilaat ja hoitoja haluavat voivat löytää itselleen sopivan hoitomuodon ja luotettavan hoitajan.  Ammattitaitoinen hoitaja tietää, milloin potilas on lähetettävä lääkäriin ja lääketieteellisiin tutkimuksiin. CAM-hoidoilla edistetään ihmisten terveyttä ja voidaan auttaa erityisen hyvin myös kroonisia vakaviakin  sairauksia potevia ihmisiä.

Oikeaa tietoa

CAM-hoidot ovat yleisesti käytössä jo kaikissa maanosissa, ja mm. tuhannet lääkärit Euroopassa käyttävät niitä luontevana osana terveydenhoitoa koululääketieteen rinnalla. Molempia tarvitaan ja niiden parhaat puolet tulisi olla käytössä ihmisten terveyden edistämiseksi. Suomessakin kiinnostus CAM-hoitoja kohtaan lisääntyy jatkuvasti, ja siksi viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten olisi syytä perehtyä niihin ja keskustella niistä asiallisesti.  Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve, dosentti Markku Myllykangas ja psykiatri Hannu Lauerma  ovat  vuosikymmenestä toiseen antaneet samoja halventavia ja perättömiä lausuntoja koskien CAM-hoitoja. Nämä lausunnot koetaan erittäin loukkaaviksi varsinkin niiden  terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa (lääkärit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, sairaanhoitajat),  jotka ovat hankkineet CAM-alan koulutuksen palvellakseen paremmin potilaitaan. Samoin kokee myös se runsaslukuinen joukko ihmisiä, joka on saanut CAM-hoidoista avun vaivoihinsa.  Voitaisiinko tämä propaganda jo jättää omaan arvoonsa? Kuluttajat tarvitsevat ja haluavat oikeaa tietoa eri hoitomuodoista ja niiden mahdollisuuksista. Suomessakin voitaisiin varmaan nostaa keskustelu CAM-hoidoista muiden sivistysvaltioiden tasolle. Tässä medialla on tärkeä rooli.

Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilta  löytyy runsaasti tietoa perinteisistä ja CAM –lääketieteistä.  Martin J Walker on kirjoittanut kirjan Dirty Medicine, the Handbook, jossa kerrotaan maailman lääke- ja kemianteollisuuden rahoittamasta kampanjoinnista CAM-terapioita vastaan. Netissä mm.  http://science.naturalnews.com/ –sivuilla on tietopankki, jossa on miljoonia tutkimuksia mm. ravintolisistä, luontaishoidoista, myrkyllisistä kemikaaleista ja lääkkeiden haittavaikutuksista. Samoin www.WDDTY.com (What Doctors Don’t Tell You) antaa valtavirrasta poikkeavaa tietoa lääketieteellisistä tutkimuksista, myös CAM-hoidoista.

 

      P.S. Hannu Lauerma väittää, ettei sellaista lääketieteen alaa kuin kiinalainen lääketiede ole olemassakaan. Kiinassa sekä perinteistä että länsimaista lääketiedettä opetetaan yliopistoissa rinnakkain tasavertaisina lääketieteinä.  Molemmista valmistutaan lääkäreiksi ja hallitaan myös toisen linjan tietoja riittävästi. 95 %:ssa Kiinan sairaaloista on molempien lääketieteiden osastot, ja potilaita hoidetaan tarpeen mukaan kummankin menetelmin. (SMA News, April 2009). Myös Euroopan ja USA:n yliopistoissa opetetaan kiinalaista lääketiedettä omana tieteenalanaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Taisto Merilä

Oikein tervetullut ja näköaloja avaava kirjoitus luontaishoidoista. CAM-hoitojen edullisuudesta voi tosin olla montaa mieltä yksilön näkökulmasta; niitä 40-60 euron hoitoja kun yleensä 'tarvitaan' useita kertoja, mikä tekee pitkän pennin monelle tavalliselle työssäkäyvällekin – varsinkin kun eivät kuulu korvausten piiriin. Kustannukset ovat tietysti dilemma luontaishoidoissakin. Jos ihmiset osaisivat hoitaa itseään (yhteisöjen tukemana), niin luontaishoitojenkin tarve olisi vähäinen.

Allekirjoitan täysin kuvauksesi ”puoskariyleistyksistä”, mitkä todella ovat tietämättömyydessäänkin hävettävän alhaisia - ja vastuuttomia varsinkin silloin kun niillä repostellaan yksisilmäisesti mediassa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Uskomushoitajan kuuluukin ehdottomasti tietää, milloin kysymys on sairaudesta, joka ei todennäköisesti parane itsestään. Silloin tarvitaan lääkäriä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Puoskarointia on tosiaan säädeltävä. Henki- ja kaukoparantamisella rahastaminen on moraalitonta, samoin monilla muilla vastaavilla toimilla ansaitseminen. Sen sijaan laajennetun lääketieteen asemaa Suomessa on vahvistettava sellaiseksi, kuin se on sivistysmaissa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

- Laajennettu lääketiede/luontaislääketiede alueineen on ihan eri juttu kuin ei-lääkärien antamat hoidot.

- Outoa on jo ennakkoon leimata asiasta toisella tavalla kuin kirjoittaja ajattelevat ennakkoluuloisiksi, tietämättömäksi, hoitojen vastustajiksi, halventavien ja perättömien väitteitten levittäjiksi. Esim. puoskari on vanha sana, joka on aina ollut ja tänäänkin on tarpeen.

Voisiko kirjoittaja ajatella, että uutta lakia pitävät tarpeellisena nimenomaan alan asiantuntijat? Esim. minä, jonka lukemattomiin mielenkiinnon- ja harrastuskohteisiin on aina kuulunut myös luontaishoito. Kouluvuosista asti olen hankkinut näistä asioista kaiken saatavilla oleven tiedon. Olen ollut talkoolaisena täysihoitoloissa/yrityksissä, joissa annetaan luontaishoitoja. Käytän luontaistuotteita kuten melkein kaikki muutkin. Lähiystäviini kuuluu hierojia, henkiparantajia jne. Samoin lääkäreitä, sairaanhoitajia jne. Olen hoitoja kohtaan kriittinen vain siksi, että tiedän niistä paljon.

Luontais/laajennettu lääketiede on hieno asia, ja sen harjoittajia tarvittaisiin Suomessa kymmenkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Mutta kuka uskaltautuu sen oppiin ja harjoittajaksi? Kovan lääketieteen miehet ovat kovia heitä ja heidän antamaansa hoitoa kohtaan.

Kohennusta kaipaisi myös luontaistuoteala kokonaisuudessaan. Ammattitaidottomat, joskus suoraa soopaa puhuvat myyjät tekevät alan vastenmieliseksi, varsinkin kun tuotteet ovat kalliita. Farmaseutin tutkinnon tasoinen tutkinto olisi heille välttämätön. Monenlaisia mokia ja harmillisia ellei vaarallisia kokemuksia riittää luontaistuotemyymälöistä. Kun allergikko selittää vaivansa myyjälle yksityiskohtaisesti ja kertoo, mille hän on allerginen, tämä myy hänelle tuotteen, josta myöhemmin käy ilmi, että siinä on juuri niitä aineita.

Ystäväni ja yhteistyökumppanini Osmo Hänninen on kirjoittanut luontaishoidoista erinomaisen artikkelin toimittamaani kirjaan. Monet hänen neuvoistaan ja suosituksistaan ovat käytännöllisiä, kuten ohje keinustoolin käytöstä ja nykyistä terveellisemmistä pulpeteista. http://yle.fi/uutiset/hurja_vaite_perinnelaaketiet...

Elämä ei ole joko-tai-juttu, vaan se on täynnä sekä-että-asetelmia.

Sami Kipinä

Kiitos erittäin hyvästä kirjoituksesta! Tuo naturalnews- linkki ei tomi. Se sivusto on varmaankin tämä http://science.naturalnews.com/ ?

Käyttäjän ElinaHytonen kuva
Elina Hytönen

Kiitos Sami, osoite on juuri niin kuin sanoit.

Käyttäjän akutalikka kuva
Aku Talikka

"Eri viranomaisilta keräämiemme tietojen mukaan CAM-hoitajien aiheuttamia vakavia hoitovahinkoja ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole tapahtunut."

---- Ei kai hoitovahinkoja paljonkaan satu jos
A) hoito koostuu lähinnä veden juottamisesta ja
B) sitäkään ei lasketa hoidoksi vaan hoitamattomuudeksi ja
C) hoidoissa käyvät ihmiset ovat sellaisi, jotka eivät luota viranomaisiin (ja hoidot ovat sellaisia, joita eivät viranomaiset valvo)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Muutama kommentti:
- on argumentointivirhe puhua vaihtoehto"tieteestä", jos tieteellistä näyttöä ei ole, niinkuin sitä edellytetään
- kuka tahansa voi perustaa nettisivustoja, joilla esitellään "tieteellisiä" tutkimuksia. Lukijan on vaikeaa jos ei mahdotonta erottaa mikä on aitoa. Meillä on käsittääkseni ihan hyvä peer review-julkaisuverkosto maailmassa, jonne voisi noita luontoishoito-tutkimuksiakin tarjota. (Mutta tietysti väitetään, että nämäkin ovat kemian- ja lääketeollisuuden kontrollissa).
- lume- ja sokkoryhmien järjestäminen ei varmasti ole sen vaikeampaa, kuin muissa tieteellisissä lääketesteissä. Ongelmana on ainoastaan antiikin ajan magiaopeista lähtevä huuhaa-perustelu.

Tällä sosiaalisen median rummutuksilla pyritään horjuttamaan yleisön luottamusta virallisen tieteen tuloksiin ja samalla luomaan käsitystä, että on kyse oikeasta tieteestä. Täten saadaan hoitoja ja käärmeöljyjä lisää apteekkien hyllyille ja Kela-korvattavuuksiakin on jo yritetty.

Jos puoskarointia ruvetaan tukemaan veronmaksajien varoilla, niin kieltäydyn verojen maksusta.

Toimituksen poiminnat