*

ElinaHytonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Lasten hyvinvointi

Aikuisten työllisyys ja lasten hyvinvointi

 

Työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Työllisyysaste on Suomen koh­talon­kysymys, ja siksi sitä on onnistuttava parantamaan. Usein perheiden ja työelämän edut asetetaan vastakkain, vaikka todellisuudessa ne ovat yhtä ja samaa asiaa.

Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vanhempainvapaita on kehitetty voimakkaasti tasa-arvoisen vanhemmuuden suuntaan. Uudistus on järkevä niin naisten, lasten kuin kansantaloudenkin kannalta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus - lisää byrokratiaa?

Espoossa olemme onneksi saaneet pidettyä subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Onneksi näin, sillä se mitä nyt kentältä kuuluu, on huolestuttavaa. Vauva-lehti julkaisi helmikuun alussa kyselyn alan ammattilaisilta siitä miltä päivähoito nyt näyttäytyy ja se ei ollut mitään mukavaa luettavaa.

 

Taas vääntöä kotihoidontuesta

Jälleen on noussut keskustelu kotihoidontuesta. Ajatellaanpa hetki asiaa lasten kannalta. Lapsivaikutukset kuin myös vaikutukset eri sukupuoliin on kaikessa päätöksenteossa tehtävä.

Kaivattuja säästöjä kotihoidontuen poistaminen ei toisi.

Infektioriskin kannalta juuri 1-vuoden ikä on herkintä ja suurissa päivähoitoryhmissä tautien tarttuvuus on väistämätöntä. Täten kustannuksia aiheutuu sairastavuuden lisääntyessä puhumattakaan perheiden jaksamisesta väsymyksen painaessa esim. korvakipuisen lapsen kanssa valvottujen öiden jälkeen.

Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe politisoi tieteen

Sukupuolineutraalin avioliittolain perusoletuksena on, ettei perherakenteella ja vanhempien sukupuolidynamiikalla ole merkitystä lapsen hyvinvoinnin ja kehitysmahdollisuuksien kannalta. Tältä pohjalta oletetaan, että lapset voivat yhtä hyvin riippumatta siitä kasvavatko he biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioliitossa tai samaa sukupuolta olevan parin perheessä, jonka perherakenne erottaa lapsen aina joko biologisesta isästään tai äidistään.

Vilpitön ehdotukseni hallitukselle Suomen hyvinvoinnin parantamiseksi

Suomalaisena olen huolissani maamme tilasta. Mietin usein, minkälainen maamme tulee olemaan lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Tässä on muutama idea, joiden uskoisin päästävän taloutemme taas kasvun tielle ja vähentävän valtionvelkaa.

Lasten hyväksikäyttö jatkui vuosia, kun viranomaiset pelkäsivät rasistileimaa

Tähän rasistileiman pelko pahimmillaan johtaa. Britanniassa Rotherhamin kaupungissa 1 400 lapsen ja nuoren hyväksikäyttö jatkui vuosia. Viranomaiset eivät uskaltaneet puuttua asiaan, koska olivat ”selvästi huolissaan siitä, että heidät leimataan rasisteiksi.” Näin tämän päivän Helsingin Sanomissa. (s. C5 ”Kunhan ei luulla rasistiksi”).  Paikalliset suvaitsevaiset ovat varmaan ylen ylpeitä saavutuksistaan.

Kiitos kirjailija Susanna Alakoski

Tänään 22.10.2015 syksyisenä päivänä selasin Helsingin Sanomia ja purskahdin itkuun. Itkin, koska kirjailija Susanna Alakoski antoi arvon meille jokaiselle alkoholistin lapselle.

Alakoski kertoo haastattelussa omasta lapsuudestaan. Kertomus on liian tuttu. Hän kuvailee haastattelussaan ,kuinka yrittäjänä hän palkkaisi vain alkoholistien lapsia. Toivottavasti Alakoski tietää sen, ettei kukaan voi sanoa kauniimmin alkoholistin lapselle. Kiitos!

Adoptiossa poljetaan lapsen oikeuksia rajusti

Adoptiolaki:

2§ Kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

15§ Vanhemman suostumusta adoptioon ei saa ottaa vastaan ennen kuin vanhemmalla on ollut mahdollisuus perusteellisesti harkita asiaa eikä aikaisemmin kuin kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä.

ADHD - totta vai tarua?

Tiedätkö mitä yhteistä on Abraham Lincolnilla, Christopher Kolumbuksella ja Albert Einsteinilla? Tai Henry Fordilla, John F. Kennedyllä ja Walt Disneyllä? Jokainen heistä on jättänyt itsestään pysyvän jäljen historian kirjoihin, mutta tämän lisäksi heitä on yhdistänyt myös heidän luontainen taipumuksensa hajamielisyyteen, levottomuuteen ja rajojen kokeiluun.

Mikä hitto lapsia vaivaa?

Muutama päivä sitten Yle kirjoitti, kuinka yhä useampi lapsi Suomessa syö psyykelääkkeitä. Viime vuonna lääkkeitä määrättiin noin 16 000 lapselle, kun vielä vuonna 2008 lääkityksen alaisia lapsia oli alle 10 000. Eniten kasvua on tapahtunut tarkkaavaisuushäiriöiden hoitoon tarkoitettujen stimulanttien parissa, joka on yli kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Myös psykoosi- masennuslääkkeitä määrätään entistä useammin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä