*

ElinaHytonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Suvereniteetti

EU:sta, Brexitistä, Fixitistä ja suvereeniudesta

Brexit -päätös on ollut tärkein poliittinen puheenaihe. Tämä on toki ymmärrettävää globaalissa maailmassa jossa ulkopolitiikka ja globalisaatio ovat sen verran vahvoja voimia että esimerkiksi Suomen kannalta on tärkeämpää kenet USA valitsee presidentiksi kuin kenet suomalaiset valitsevat presidentikseen. Aiheesta on sitten kehitelty Fixit -versio. (Vaikka oikeasti nimen pitäisi kai olla Finxit tjsp.)

EU ampuu omia jalkojaan

Euroopan Unionikaan ei ole ikuinen. Brexit, Britannian EU-ero vahvistaa käsitystä, jonka mukaan Unionilla ei ole tulevaisuutta. Keskeinen syy on EU:n kyvyttömyys uudistua tavalla, joka vahvistaisi jäsenvaltioiden suvereniteettia eli itsemääräämisoikeutta. Peruutusvaihdetta ei ole.

Brittien rajoitetut mahdollisuudet

Sellaisessa yhteiskunnassa yksittäinen kansa on etninen vähemmistö

Nationalismi herää ensimmäisenä jonkun ihmisjoukon omaksumassa aatemaailmassa ja sivistyksessä, sen kirjallisuudessa ja runoudessa, lauluissa, legendoissa ja myyteissä. Vähän myöhemmin muodostuu taistelunhaluinen etujoukko, jolla on poliittisia tavoitteita päämääränään saada ihmismassojen kannatus kansalliselle ohjelmalleen. Kiihkeimmin tätä ohjelmaa ajavat kutsuvat itseään nationalisteiksi. Viimeisenä kansallisuusaate herää toisten ihmisten töitä raatavassa yhteiskuntaluokassa.

Paluu kansallisvaltioihin on väistämätön

Pakolaiskriisi viimeistään on osoittanut sen, ettei Euroopan unionin kesken pääasiassa sovittu vapaan liikkuvuuden periaate toimi. On varmasti totta, että kun Schengen- ja Dublin-sopimuksia laadittiin, ei nykyisenkaltaisen kansainvaelluksen mahdollisuutta otettu huomioon. Väestöräjähdyksen olemassaolon tietäen tästäkin on toki varoiteltu säännöllisin väliajoin, mutta nämä puheet ovat kaikuneet kuuroille korville ja leimattu populismiksi.

Kauan eläköön Jemenin suvereniteetti

Viime aikoina olemme saaneet seurata kuin Saudi-Arabia on ollut omien sanojensa mukaan "kiinnostunut naapurimaansa kehityksestä".  Se on osoittanut kiinnostustaan puuttumalla pommituksin ja joukoin sikäläiseen kehitykseen suvereenissa itsenäisessä maassa.  Viimeisimpänä Senegal on rynnännyt USAn ja lännen liittolaisen avuksi.

 

Sukellusveneitä, lakkoja, Moskovan rahaa; Suomi 1927

Sukellusveneitä, lakkoja, Moskovan rahaa; Suomi 1927

*

Johdanto

Kommunistien aktivoituminen 1920-luvun lopulla näkyi etenkin työmailla, sillä he olivat määräävässä asemassa Suomen Ammattijärjestössä (SAJ) ja suurimmissa ammattiliitoissa.  Tämä näkyi monina työtaisteluina, joista huomatuimpia olivat seitsemän kuukautta kestäneeseen metallialan työsulkuun johtanut Chrichton-Vulcanin lakko Turussa 1927 ja valtakunnallinen satamalakko 2.6.1928-16.4.1929.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä