Euroopan unioni http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Fri, 13 Jul 2018 11:35:53 +0300 fi Taas kännissä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa <p>&nbsp;</p><p>EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kovassa humalassa NATO-huippukokouksessa. Minkä kokoluokan uutinen olisikaan jos kyseessä olisi Trump?</p><p>&nbsp;</p><p>Junckerin toilailut eivät kuitenkaan nostata uutisten paskamyrskyä. Mikseivät? Tämähän on mies, jolla on käytännössä kenties eniten valtaa koko Euroopassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mieleeni tulee muutamia syitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtamedia käsittelee Junckeria vähän kuin &rdquo;omana miehenään&rdquo;. Tämä on toimittajien pelkuruutta. EU:n diktaattorin moittiminen merkitsisi EU:n vastustamista, jota ei katsottaisi hyvällä monessakaan toimituksessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun huomaat, ketä ei kritisoida, huomaat kuka hallitsee. Tai ainakin missä hallitsee.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki olemme huomanneet, että länsimainen valtamedia kutsuu jatkuvasti Putinia ja Trumppia diktaattoreiksi (jollainen ainakin Putin taitaa monelta osin ollakin), mutta kuitenkin ilman suoraa demokraattista vaalia eliitin valtaan nostama EU:n aito tyranni Juncker saa olla vuodesta vuoteen valtamedian kritiikillä rauhassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten on tietämättömyyttä. Esimerkiksi Business Insider listasi Euroopan kymmenin &rdquo;mahtavinta miestä&rdquo;. Jucnker ei ollut edes listalla, eikä ole ikinä vastaavilla listoilla. Esimerkiksi Merkkelin ja Macronin nimet nostetaan sen sijaan usein esiin. Ovathan he vallassa omissa isoissa EU-jäsenvaltioissaan - ja heidät tunnetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin syy miksei Junckeria tunneta, lieneekin se, että häntä ei ole valittu kansanäänestyksellä tehtäväänsä. Juncker ei ole tehnyt näkyvää kampanjaa tai pyrkinyt näkyville, kuten muut poliitikot. Junckerin ei ole tarvinnut.</p><p>&nbsp;</p><p>Meidän kansalaisina ei ole ollut tarvetta seurata hänen poliittista toimintaansa ja pohtia äänestäisimmekö hänet johtoon. Hänet on valinnut EU-eliitti itse. Kansalta kysymättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Millaiseksi kutsutaan järjestelmää, jossa johtajat valitaan jopa vastoin kansan demokraattista tahtoa? (Esimerkiksi Puolan demokraattisesti valittu valtionjohto vastusti Donald Tuskin valintaa EU-presidentiksi, mutta EU-eliitti valitsi hänet silti.) EU-maiden lehdistössä sitä kutsutaan yhä yleensä &rdquo;demokratiaksi&rdquo;, jos siitä sitten edes ylipäänsä kirjoitetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä suomalaiselle politiikan toimittajalle Junckeria vastaan hyökkääminen ei ole kovin käytännöllistä, sillä suuri osa kansasta ei tiedä kuka hän edes on. Vaikka olisi syytä tietää. Yle ei lähetä suorana Junckerin vuosittaista EU:n liittovaltio -linjapuhetta koko kansalle, sillä sen kuuntelu nostaisi kansan EU-kriittisyyttä. Näin on lähes jokaisessa EU-maassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikan toimittajien hyökkäykset suunnataan oman maan vallassa oleviin ministereihin tai oppositiojohtajiin. Edes oman maan EU-komissaariakaan vastaan ei nähdä syytä käydä, sillä oman maan poliittisen teatterin ylläpitämisessä on jo työtä riittämiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta osa toimittajista pitää Junckeria vähän harmittomana. Tämä on ehkä suurimpia syitä miksei Suomessa yksikään &rdquo;maailman vapaimman lehdistön&rdquo; nerokas politiikan toimittaja koskaan moiti Junckeria, ainakaan mitenkään huomattavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Junckerinhan on oltava harmiton, sillä mitä siitä tulisi jos johdossamme olisikin mies, joka ajaa EU:n liittovaltiota, pitää rajoja ihmiskunnan huonoimpana keksintönä ja juuri juhli Marxin merkkipäivää julkisesti? Ja kaiken lisäksi tämä mies on kompuroiva vanha juoppo.</p><p>&nbsp;</p><p>Pysähdy hetkeksi pohtimaan asiaa. Juncker on ollut EU:ssa vallan ytimissä lähes koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Millainen EU oli kun Suomi liittyi siihen vuonna 1995 ja millainen se on tänä päivänä?</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta EU on tänä päivänä huomattavasti enemmän Junckerin näköinen kuin se oli vuonna 1995.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Älkääkä ymmärtäkö väärin, että osoitan sormella Junckeria ja annan hänelle mystistä merkitystä EU-liittovaltiokehityksessä.&nbsp;Juncker on oikeasti vain yksi monista.</p><p>&nbsp;</p><p>Jucnkerin kaltaiset melko kasvottomat EU-byrokraatit ovat saaneet johtaa Eurooppaa vapaasti ennen häntä (esim.Barroso) ja ehkä hänen jälkeensäkin, jos ihmiset suhtautuvat EU:hun yhtä kevyesti kuin tähänkin asti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun puhe oli aiemmin diktatuurista, tulisi jokaisen muistaa mitä käy, jos diktaattori ei enää olekaan &rdquo;se hauska punaviinistä tykkäävä fransmanni&rdquo;?</p><p>&nbsp;</p><p>Entä jos kansallisvaltiot antaisivat periksi ja EU:n yhdentyminen tulee pisteeseen, jossa EU:n korkeimmalla johtajalla on vapaat kädet tehdä mitä hän tahtoo?</p><p>&nbsp;</p><p>Pienilläkin asioilla voi olla erityistä huomionarvoa suuremmassa kokonaisuudessa. Jos vaikkapa presidentti Niinistö hoipertelisi kokouksesta toiseen humalassa, alkaisi pikkuhiljaa kansa vaatia hänen eroaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>EU-kansalaiset sen sijaan jostain syystä kiltisti hyväksyvät sen, että heidän edustajansa on päivästä toiseen kännissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Se on yksinkertainen ja selkeä todiste siitä, et EU:ssa on jotain hyvin perustavanlaatuista pielessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/pCbLIN56Gww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/pCbLIN56Gww?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/MY_RgHjg3Bw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/MY_RgHjg3Bw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/XPgiI46FCDU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/XPgiI46FCDU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kovassa humalassa NATO-huippukokouksessa. Minkä kokoluokan uutinen olisikaan jos kyseessä olisi Trump?

 

Junckerin toilailut eivät kuitenkaan nostata uutisten paskamyrskyä. Mikseivät? Tämähän on mies, jolla on käytännössä kenties eniten valtaa koko Euroopassa.

 

Mieleeni tulee muutamia syitä.

 

Valtamedia käsittelee Junckeria vähän kuin ”omana miehenään”. Tämä on toimittajien pelkuruutta. EU:n diktaattorin moittiminen merkitsisi EU:n vastustamista, jota ei katsottaisi hyvällä monessakaan toimituksessa. 

 

Kun huomaat, ketä ei kritisoida, huomaat kuka hallitsee. Tai ainakin missä hallitsee.

 

Kaikki olemme huomanneet, että länsimainen valtamedia kutsuu jatkuvasti Putinia ja Trumppia diktaattoreiksi (jollainen ainakin Putin taitaa monelta osin ollakin), mutta kuitenkin ilman suoraa demokraattista vaalia eliitin valtaan nostama EU:n aito tyranni Juncker saa olla vuodesta vuoteen valtamedian kritiikillä rauhassa.

 

Sitten on tietämättömyyttä. Esimerkiksi Business Insider listasi Euroopan kymmenin ”mahtavinta miestä”. Jucnker ei ollut edes listalla, eikä ole ikinä vastaavilla listoilla. Esimerkiksi Merkkelin ja Macronin nimet nostetaan sen sijaan usein esiin. Ovathan he vallassa omissa isoissa EU-jäsenvaltioissaan - ja heidät tunnetaan.

 

Suurin syy miksei Junckeria tunneta, lieneekin se, että häntä ei ole valittu kansanäänestyksellä tehtäväänsä. Juncker ei ole tehnyt näkyvää kampanjaa tai pyrkinyt näkyville, kuten muut poliitikot. Junckerin ei ole tarvinnut.

 

Meidän kansalaisina ei ole ollut tarvetta seurata hänen poliittista toimintaansa ja pohtia äänestäisimmekö hänet johtoon. Hänet on valinnut EU-eliitti itse. Kansalta kysymättä.

 

Millaiseksi kutsutaan järjestelmää, jossa johtajat valitaan jopa vastoin kansan demokraattista tahtoa? (Esimerkiksi Puolan demokraattisesti valittu valtionjohto vastusti Donald Tuskin valintaa EU-presidentiksi, mutta EU-eliitti valitsi hänet silti.) EU-maiden lehdistössä sitä kutsutaan yhä yleensä ”demokratiaksi”, jos siitä sitten edes ylipäänsä kirjoitetaan.

 

Ehkä suomalaiselle politiikan toimittajalle Junckeria vastaan hyökkääminen ei ole kovin käytännöllistä, sillä suuri osa kansasta ei tiedä kuka hän edes on. Vaikka olisi syytä tietää. Yle ei lähetä suorana Junckerin vuosittaista EU:n liittovaltio -linjapuhetta koko kansalle, sillä sen kuuntelu nostaisi kansan EU-kriittisyyttä. Näin on lähes jokaisessa EU-maassa. 

 

Politiikan toimittajien hyökkäykset suunnataan oman maan vallassa oleviin ministereihin tai oppositiojohtajiin. Edes oman maan EU-komissaariakaan vastaan ei nähdä syytä käydä, sillä oman maan poliittisen teatterin ylläpitämisessä on jo työtä riittämiin. 

 

Toisaalta osa toimittajista pitää Junckeria vähän harmittomana. Tämä on ehkä suurimpia syitä miksei Suomessa yksikään ”maailman vapaimman lehdistön” nerokas politiikan toimittaja koskaan moiti Junckeria, ainakaan mitenkään huomattavasti.

 

Junckerinhan on oltava harmiton, sillä mitä siitä tulisi jos johdossamme olisikin mies, joka ajaa EU:n liittovaltiota, pitää rajoja ihmiskunnan huonoimpana keksintönä ja juuri juhli Marxin merkkipäivää julkisesti? Ja kaiken lisäksi tämä mies on kompuroiva vanha juoppo.

 

Pysähdy hetkeksi pohtimaan asiaa. Juncker on ollut EU:ssa vallan ytimissä lähes koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Millainen EU oli kun Suomi liittyi siihen vuonna 1995 ja millainen se on tänä päivänä?

 

Minusta EU on tänä päivänä huomattavasti enemmän Junckerin näköinen kuin se oli vuonna 1995. 

 

Älkääkä ymmärtäkö väärin, että osoitan sormella Junckeria ja annan hänelle mystistä merkitystä EU-liittovaltiokehityksessä. Juncker on oikeasti vain yksi monista.

 

Jucnkerin kaltaiset melko kasvottomat EU-byrokraatit ovat saaneet johtaa Eurooppaa vapaasti ennen häntä (esim.Barroso) ja ehkä hänen jälkeensäkin, jos ihmiset suhtautuvat EU:hun yhtä kevyesti kuin tähänkin asti.

 

Kun puhe oli aiemmin diktatuurista, tulisi jokaisen muistaa mitä käy, jos diktaattori ei enää olekaan ”se hauska punaviinistä tykkäävä fransmanni”?

 

Entä jos kansallisvaltiot antaisivat periksi ja EU:n yhdentyminen tulee pisteeseen, jossa EU:n korkeimmalla johtajalla on vapaat kädet tehdä mitä hän tahtoo?

 

Pienilläkin asioilla voi olla erityistä huomionarvoa suuremmassa kokonaisuudessa. Jos vaikkapa presidentti Niinistö hoipertelisi kokouksesta toiseen humalassa, alkaisi pikkuhiljaa kansa vaatia hänen eroaan. 

 

EU-kansalaiset sen sijaan jostain syystä kiltisti hyväksyvät sen, että heidän edustajansa on päivästä toiseen kännissä.

 

Se on yksinkertainen ja selkeä todiste siitä, et EU:ssa on jotain hyvin perustavanlaatuista pielessä.

 

 

https://www.youtube.com/watch?v=pCbLIN56Gww

https://www.youtube.com/watch?v=MY_RgHjg3Bw

https://www.youtube.com/watch?v=XPgiI46FCDU 

 

]]>
118 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa#comments Donald Trump EU-komissio EU-kriittisyys Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Fri, 13 Jul 2018 08:35:53 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258164-taas-kannissa
Lännettymisen ja suomettumisen ero http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero <p>Suomen nykyistä suhdetta Euroopan Unionin muihin jäsenmaihin, samoin kuin ETA-maihin ja Yhdysvaltoihin, on joissakin puheissa kuvattu &quot;uudeksi suomettumiseksi&quot;, jolla on viitattu valtamedian kritiikitöntä suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja transatlanttiseen puolustusyhteistyöhön, vertailukohtana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäyminen toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun.</p><p>Tällainen rinnastus on kuitenkin monella tapaa omituinen, koska on valtavan suuria eroja siinä, millaiset ovat oikeasti olleet Suomen välit länteen tai itään päin. <em>Suomen päättäjät ovat koko ajan halunneet lisätä länsiliittoutumisen erilaisia muotoja</em>, alkaen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja FINEFTA:sta jo kauan sitten, mutta välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat aina olleet varautuneet ja monilla tavoin epäluontevat. Suomella on Ruotsiin, Norjaan ja nyttemmin myös Viroon kiinteä liittolaissuhde olemattomin rajamuodollisuuksin, mutta Neuvostoliittoon ja Venäjälle on aina ollut viisumipakko. Erityisesti kun puhutaan Neuvostoliiton ajasta, on vaikea nähdä koko itäisen Euroopan kattanut neuvostomiehitys ja epädemokraattinen sosialistinen helvetti minään luonnollisena ja haluttuna tilana maanosassamme.</p><p>Monet Suomen ja Neuvostoliiton väliset asiat sotien jälkeisellä vuosikymmenillä tapahtuivat niin, että Suomen politiikkaa määritti itänaapurin ase ohimolla valvontakomission, Porkkalan tukikohdan ja runsaiden sotakorvausten muodossa. YYA-sopimuksen allekirjoittaminen huolestutti korkean tason päättäjiä. Silloin kun yhteisiä sotaharjoituksia oli tarkoitus pitää, suomalaiset päättäjät joutuivat kohteliaasti, mutta määrätietoisesti toppuuttelemaan. Samoja ongelmia en ole havainnut olevan länsimaiden kanssa. Kun Suomeen nykyään tulee silloin tällöin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia sotajoukkoja harjoittelemaan, ainakin 95% kansasta on vakuuttunut siitä, etteivät ne tule Suomen alueelle luvatta tai miehityksen tai vallan anastamisen tarkoituksessa. Samaa ei ole voitu sanoa puna-armeijasta tai sen seuraajasta koskaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen nykyistä suhdetta Euroopan Unionin muihin jäsenmaihin, samoin kuin ETA-maihin ja Yhdysvaltoihin, on joissakin puheissa kuvattu "uudeksi suomettumiseksi", jolla on viitattu valtamedian kritiikitöntä suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja transatlanttiseen puolustusyhteistyöhön, vertailukohtana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäyminen toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun.

Tällainen rinnastus on kuitenkin monella tapaa omituinen, koska on valtavan suuria eroja siinä, millaiset ovat oikeasti olleet Suomen välit länteen tai itään päin. Suomen päättäjät ovat koko ajan halunneet lisätä länsiliittoutumisen erilaisia muotoja, alkaen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja FINEFTA:sta jo kauan sitten, mutta välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat aina olleet varautuneet ja monilla tavoin epäluontevat. Suomella on Ruotsiin, Norjaan ja nyttemmin myös Viroon kiinteä liittolaissuhde olemattomin rajamuodollisuuksin, mutta Neuvostoliittoon ja Venäjälle on aina ollut viisumipakko. Erityisesti kun puhutaan Neuvostoliiton ajasta, on vaikea nähdä koko itäisen Euroopan kattanut neuvostomiehitys ja epädemokraattinen sosialistinen helvetti minään luonnollisena ja haluttuna tilana maanosassamme.

Monet Suomen ja Neuvostoliiton väliset asiat sotien jälkeisellä vuosikymmenillä tapahtuivat niin, että Suomen politiikkaa määritti itänaapurin ase ohimolla valvontakomission, Porkkalan tukikohdan ja runsaiden sotakorvausten muodossa. YYA-sopimuksen allekirjoittaminen huolestutti korkean tason päättäjiä. Silloin kun yhteisiä sotaharjoituksia oli tarkoitus pitää, suomalaiset päättäjät joutuivat kohteliaasti, mutta määrätietoisesti toppuuttelemaan. Samoja ongelmia en ole havainnut olevan länsimaiden kanssa. Kun Suomeen nykyään tulee silloin tällöin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia sotajoukkoja harjoittelemaan, ainakin 95% kansasta on vakuuttunut siitä, etteivät ne tule Suomen alueelle luvatta tai miehityksen tai vallan anastamisen tarkoituksessa. Samaa ei ole voitu sanoa puna-armeijasta tai sen seuraajasta koskaan.

]]>
3 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero#comments Euroopan unioni Neuvostoliitto Suomettuminen Venäjä Yhdysvallat Thu, 12 Jul 2018 09:02:06 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258121-lannettymisen-ja-suomettumisen-ero
Alkoholijuomien internetmyynnin kielto vauhdittaa Alkon monopolista luopumista http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257541-alkoholijuomien-internetmyynnin-kielto-vauhdittaa-alkon-monopolista-luopumista <p><a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/06/kkokatsoialkoholijuomieninternetmyynninjakotiinkuljetuksenkielletyksi.html">Korkein oikeus (KKO) on antanut päätöksensä ns. Alkotaxi-tapauksessa.</a> Siinä virolaisyrittäjä on tuonut asiakkaille kotiin alkoholijuomia tilausten perusteella. KKO on päätöksessään aiheellisesti katsonut tämänkaltaisen toiminnan olevan laitonta alkoholijuomien vähittäismyyntiä mutta yllättäen tulkitsee samalla myös alkoholijuomien &quot;internetmyynnin&quot; olevan kiellettyä. Kielto perustuu ilmeisesti siihen seikkaan, että tilauksia vastaanotettiin internetsivun välityksellä.</p><p>On ensinnäkin ongelmallista käyttää termiä &quot;internetmyynti&quot;, sillä Suomen lainsäädäntö ja viranomaistulkinnat tuntevat vain alkoholin etämyynnin ja etäoston. Tarkoittaa KKO internetmyynnillä sekä etämyyntiä että etäostoa, vain toista näistä, vai kenties jotain kolmatta uutta ostotapaa? Onko etämyynti edelleen sallitua, mikäli tilaus toimitetaan faksilla? Toisekseen, on selvää että alkoholin vähittäismyynti on eri asia kuin etämyynti tai etäosto. Vähittäismyynti ei ole nettikauppaa, vaikka tilaukset sitä kautta vastaanotettaisiin. EU-jäsenvaltiona emme voi kieltää alkoholin tilaamista toisesta jäsenvaltiosta, joten tämä KKO:n oikeustajun vastainen virhetulkinta on omiaan nostamaan suuttumusta ja vauhdittamaan Alkon monopolista luopumista. Jos Alkon monopolista olisi ymmärretty luopua EU-jäsenyyden myötä jo 1995, olisi säästytty paljolta vaivalta ja verorahojen tuhlaukselta.</p><p><em>Alkon monopolista luopumiselle on monia hyviä syitä, <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia">kuten sen heikko toimivuus alkoholihaittojen ehkäisijänä ja sen taloudellinen tehottomuus, joka maksaan veronmaksajille arviolta 86 miljoonaa euroa vuodessa.</a><br />Alkon monopolista <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254894-kuinka-alkon-monopoli-puretaan">voidaan luopua vastuullisesti ja siten että muutoksesta syntyvät haitat ovat mahdollisimman pienet</a>. <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255244-sipilakaan-ei-usko-alkon-monopolin-ehkaisevan-alkoholihaittoja-tehokkaasti">Edes Pääministeri Juha Sipiläkään ei usko Alkon monopolia ehkäisevän alkoholihaittoja tehokkaasti</a>. Argumentit Alkon monopolin puolesta perustuvat useimmiten virheellisiin käsityksiin monopolin hyödyistä. <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254930-alkoa-monopolin-purkamista-kehtaa-puolustaa">Useimmat niistä eivät pidä paikkaansa. </a></em></p><p><em>Disclaimer: Kirjoitettu KKO:n tiedotteen ja median uutisoinnin pohjalta. En ole ehtinyt lukemaan päätöstä vielä, joka <a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1530094325089.html">löytyy täältä </a></em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korkein oikeus (KKO) on antanut päätöksensä ns. Alkotaxi-tapauksessa. Siinä virolaisyrittäjä on tuonut asiakkaille kotiin alkoholijuomia tilausten perusteella. KKO on päätöksessään aiheellisesti katsonut tämänkaltaisen toiminnan olevan laitonta alkoholijuomien vähittäismyyntiä mutta yllättäen tulkitsee samalla myös alkoholijuomien "internetmyynnin" olevan kiellettyä. Kielto perustuu ilmeisesti siihen seikkaan, että tilauksia vastaanotettiin internetsivun välityksellä.

On ensinnäkin ongelmallista käyttää termiä "internetmyynti", sillä Suomen lainsäädäntö ja viranomaistulkinnat tuntevat vain alkoholin etämyynnin ja etäoston. Tarkoittaa KKO internetmyynnillä sekä etämyyntiä että etäostoa, vain toista näistä, vai kenties jotain kolmatta uutta ostotapaa? Onko etämyynti edelleen sallitua, mikäli tilaus toimitetaan faksilla? Toisekseen, on selvää että alkoholin vähittäismyynti on eri asia kuin etämyynti tai etäosto. Vähittäismyynti ei ole nettikauppaa, vaikka tilaukset sitä kautta vastaanotettaisiin. EU-jäsenvaltiona emme voi kieltää alkoholin tilaamista toisesta jäsenvaltiosta, joten tämä KKO:n oikeustajun vastainen virhetulkinta on omiaan nostamaan suuttumusta ja vauhdittamaan Alkon monopolista luopumista. Jos Alkon monopolista olisi ymmärretty luopua EU-jäsenyyden myötä jo 1995, olisi säästytty paljolta vaivalta ja verorahojen tuhlaukselta.

Alkon monopolista luopumiselle on monia hyviä syitä, kuten sen heikko toimivuus alkoholihaittojen ehkäisijänä ja sen taloudellinen tehottomuus, joka maksaan veronmaksajille arviolta 86 miljoonaa euroa vuodessa.
Alkon monopolista voidaan luopua vastuullisesti ja siten että muutoksesta syntyvät haitat ovat mahdollisimman pienet. Edes Pääministeri Juha Sipiläkään ei usko Alkon monopolia ehkäisevän alkoholihaittoja tehokkaasti. Argumentit Alkon monopolin puolesta perustuvat useimmiten virheellisiin käsityksiin monopolin hyödyistä. Useimmat niistä eivät pidä paikkaansa.

Disclaimer: Kirjoitettu KKO:n tiedotteen ja median uutisoinnin pohjalta. En ole ehtinyt lukemaan päätöstä vielä, joka löytyy täältä

 

]]>
16 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257541-alkoholijuomien-internetmyynnin-kielto-vauhdittaa-alkon-monopolista-luopumista#comments Alko Alkoholipolitiikka Alkon monopoli Euroopan unioni Korkein oikeus Thu, 28 Jun 2018 09:59:28 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257541-alkoholijuomien-internetmyynnin-kielto-vauhdittaa-alkon-monopolista-luopumista
Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski <p>Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*</p><p>&nbsp;</p><p>Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää<em><strong> </strong></em><strong>kaksi elementtiä</strong>, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:</p><p><strong>1)</strong> <strong>Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan.</strong> Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.</p><p><strong>2)</strong> <strong>Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan.</strong> Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. <strong>Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Todennäköinen<strong> </strong><strong>1-elementtinen malli </strong>on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: <strong>A)</strong> Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. <strong>B)</strong> A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi<strong> <em>vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa <u>uuden riskin</u>: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät <u>nousta</u> räjähdysmäisesti! </em></strong>Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse.<em> </em>Mikäli siis edellä mainitsemani <strong>elementti 2</strong> (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se<em> </em>kenties vain<em> </em>pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. <strong>Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>* <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa</a></p><p>&nbsp;</p><p>**&nbsp;https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.

 

Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää kaksi elementtiä, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:

1) Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.

2) Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan. Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!

 

Todennäköinen 1-elementtinen malli on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: A) Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. B) A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa uuden riskin: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät nousta räjähdysmäisesti! Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse. Mikäli siis edellä mainitsemani elementti 2 (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se kenties vain pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.

 

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.

 

* https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa

 

** https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml

 

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski#comments Euroopan unioni Eurooppa Maahanmuutto Pakolaiset Turvapaikanhakijat Tue, 26 Jun 2018 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski
Brexit odottaa viimeistä sinettiä tullakseen voimaan http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257256-brexit-odottaa-viimeista-sinettia-tullakseen-voimaan <p>&nbsp;</p><p>Yhdistyneissä kuningaskunnassa eli Britanniassa House of Commons ja House of Lords ovat päässeet yhteisymmärrykseen brexit lakipaketin sisällöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt The Eu whitdraw bill-lakipaketti odottaa nyt enää Royal Assent eli kuningatteren allekirjoitusta tullakseen voimaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tämä on saatu, lakipaketti on hyväksytty ja brexit on sinetöity.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>The House of Commons accepted all of the Lords proposed amendments with the exception of amendment 19P.&nbsp; The Bill returned to the House of Lords where the revised amendment was accepted. The Bill is now awaiting Royal Assent.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.parliament.uk/business/news/2017/september/commons-european-union-withdrawal-bill/" title="https://www.parliament.uk/business/news/2017/september/commons-european-union-withdrawal-bill/">https://www.parliament.uk/business/news/2017/september/commons-european-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Yhdistyneissä kuningaskunnassa eli Britanniassa House of Commons ja House of Lords ovat päässeet yhteisymmärrykseen brexit lakipaketin sisällöstä.

 

Nyt The Eu whitdraw bill-lakipaketti odottaa nyt enää Royal Assent eli kuningatteren allekirjoitusta tullakseen voimaan.

 

Kun tämä on saatu, lakipaketti on hyväksytty ja brexit on sinetöity.

 

The House of Commons accepted all of the Lords proposed amendments with the exception of amendment 19P.  The Bill returned to the House of Lords where the revised amendment was accepted. The Bill is now awaiting Royal Assent.

 

https://www.parliament.uk/business/news/2017/september/commons-european-union-withdrawal-bill/

]]>
11 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257256-brexit-odottaa-viimeista-sinettia-tullakseen-voimaan#comments Brexit Euroopan unioni Thu, 21 Jun 2018 17:35:23 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257256-brexit-odottaa-viimeista-sinettia-tullakseen-voimaan
Ratkaisu siirtolaiskriisiin http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257227-ratkaisu-siirtolaiskriisiin <p>Kirjoitan tässä kirjoituksessa, mikä on Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan luonne ja lopuksi kerron, miten maahanmuutto saadaan hallintaan Suomessa ja myös koko Euroopassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime aikoina on kuultu politiikoilta enemmän leukojen loksutusta turvapaikkapolitiikasta kuin pitkään aikaan. Ongelma tässä leukojen loksuttamisessa on, että suurin osa aiheesta puhuvista politiikoista on asiasta aivan ulkona.</p><p>&nbsp;</p><p>Hoidin aiemmin oikeudenkäyntijuristin ammatissani sivutyönäni silloin tällöin myös ulkomaalaisasioita, joten minun tuli olla tarkkaan perillä ulkomaalaislainsäädännöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntaan tullessani jouduin toteamaan, että vain muutama kansanedustaja ymmärtää EU:n ja Suomen turvapaikkalainsäädäntöä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyseessä tosin onkin poikkeuksellisen monimutkainen lainsäädäntö. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan käsittele mitään lainsäädännön yksityiskohtaa, vaan turvapaikkajärjestelmää yleisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt keskustelu maahanmuuttopolitiikassa on kääntänyt sinänsä oikeutetusti koko EU:n tilanteeseen, jossa unioni on uusimassa turvapaikkapolitiikkaansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen lukenut lehdistä useita artikkeleita ja kuullut puheenvuoroja siitä, että EU-mailla <strong>tulisi</strong> olla yhteinen turvapaikkapolitiikka.</p><p>&nbsp;</p><p>Jokaisen olisi tärkeää huomata, että tämän väitteen lähtökohta on täysin väärä, sillä EU:lla <strong>on jo</strong> yhteinen turvapaikkapolitiikka. On ollut aina vuoden 1993 Maastrichtin sopimuksesta asti eli jo ennen kuin Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Kuinkahan moni muuten EU-kansanäänestyksessä ymmärsi, että EU-jäsenyys voisi merkitä satojen tuhansien ulkomaalaisten miesten aktiivista asuttamista Suomeen?</p><p>&nbsp;</p><p>Sittemmin EU:n turvapaikanhakijoita koskeva sääntely on vain kasvanut kasvamistaan, varsinkin vuoden 2009 Lissabonin sopimuksesta lähtien.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että kun EU aloittaa jonkin alueen lainsäädännön haltuun ottamisen, niin sääntelyvirta on loputon ja byrokratia kasvaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomionarvoista on toki sekin, että turvapaikkajärjestelmällä on myös globaali tausta vuonna 1951 solmitulla Geneven pakolaissopimuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyisen EU-järjestelmän eli ns. &quot;establishmentin&quot; puolella olevat vanhat poliitikot väittävät aina, että kaikki asiat voidaan hoitaa parhaiten ylikansallisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Se on toki selvää, että useita asioita kannattaa pyrkiä hoitamaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Joskus on ilmeistä, että valtiot voivat yhdessä saavuttaa halutun lopputuloksen parhaiten. Useimmiten on kuitenkin ilmeistä, että tehokkain tapa hoitaa asioita on kansallisesti. Nykypäivänä puhutaan paljon globaaleista kysymyksistä, jolloin on huomattava, että siirtolaisuus tai sodat eivät ole oikeasti globaaleja kysymyksiä, vaan rajatun alueellisia kysymyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsimainen valtaeliitti on antanut sellaisille asioille kuin globaali markkinatalous ja globaali ilmastonmuutos ajattelussaan niin suuren painoarvon, että eliitti on alkanut sortua ajatukseen, että kaikki meitä koskettavat kysymykset olisivat globaaleja. Siinä missä globaali markkina vaikuttaa japanilaisen elektroniikan hintaan tai globaali ilmastonmuutos vaikuttaa jäätiköihin, ei sama ilmiö kuitenkaan päde siirtolaisuuteen eikä paikallisiin kriiseihin. Marokosta pois tahtova elintasopakolainen ei vaikuta Japaniin juuri mitenkään, sen enempää kuin jäätiköihinkään. Asioille on toki aina löydettävissä joku yhteys, mutta sitten niitä pitää jo etsimällä etsiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Syy, miksi jostain asiasta tahdotaan tehdä väkisin globaali, on se, että silloin voidaan vedota pakkoon toimia. Saadaan annettua ihmisille uskottava tekosyy ja perustelu oman ideologian mukaiselle politiikalle. Siksi valtaeliitti puhuu mielellään pakolaisongelmasta globaalina kriisinä, mutta sen sijaan useassa maassa vallitsevan nälänhädän globaaliutta se ei näe tarpeelliseksi korostaa. Uskottavilta vaikuttavat tekosyyt tuntuvat tosin muutoinkin olevan vallitsevan politiikan alalaji, sillä hallitsemattoman siirtolaisuuden sallimiselle kuullaan milloin mitäkin tekosyitä, usein puhtaasti tunteisiin vetoavia.</p><p>&nbsp;</p><p>Muistatteko uutisen sen pienen pakolaispojan hukkumisesta? Kauhein mahdollinen asia, mutta miksi yksittäisen tragedian pohjalta pitäisi muokata kokonaisten kansakuntien valtiofilosofia. Kuinka moni veti tuolloin valtamedian vihjailemana sen johtopäätöksen, että nyt kaikki maailman lapset tulee päästää Suomeen?</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Ja tarkemmin ajatellen myös lasten vanhemmat tulee päästää Suomeen, koska eiväthän lapset voi yksin kulkea. Toisaalta, jos perheet tulevat ilman lapsia, niin emme kai heiltäkään sulje ovia. Kyllä rajat on pidettävä auki tai meistä tulee Impivaara! Suomessa ei ole ollut tapana jättää vieraita ulos paleltumaan. Suomi on rikas maa, meidän on kannettava vastuumme. Jos et kannata monikulttuurisuutta, et voi myöskään syödä pitsaa, sillä sehän on italialainen ruoka!&quot; Jne. Jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällainen idiotismi on vallannut länsimaisen keskustelukentän. Toimittajat saavat hyviä otsikoita ja klikkiuutisia, sillä tunteiden varassa toimivat ihmiset pääsevät pöyristymään. Järjellä ajattelu alkaa kadota. Uutisista luetaan vain otsikot. Minä ainakin olen huolissani, että länsimaalaiset muuttuvat entistä typerämmiksi ja laiskemmiksi Internet-ajan myötä. Internet on toisaalta myös pelastus, sillä ilman Internetiä minun olisi vaikea kirjoittaa tätä kirjoitustani sinun luettavaksesi. Toivottavasti tämä kirjoitus saa sinut pohtimaan asioita.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta palataan konkretiaan ja EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan. EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan ongelma on ollut, että eri EU-maat noudattavat sitä epäyhtenäisesti. Jos voimassa olevaa Dublin II -asetusta muutetaan ja sitä aletaan kutsua nimellä Dublin III, niin miksi eri EU-maat alkaisivat yhtäkkiä taianomaisesti noudattaa lakeja yhtenäisesti, kun se on tähänkin asti ollut niin vaikeaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Voimassa olevan Dublin II -asetuksen mukaan aiemmassa maassa hakemuksen tehnyt turvapaikanhakija tulee palauttaa aiempaan maahan (tähän pääsääntöön on olemassa poikkeuksia, mutta en lähde niitä tässä käsittelemään). Nyt kun Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ehdottanut käytännössä tämän olemassa olevan lain noudattamista, on Angela Merkel järkyttynyt: Saksan pitäisi suurimpana EU-maana itse noudattaa EU:n velvoittavaa lainsäädäntöä! Kyseessä oli tietysti vallitsevan establishmentin edustajien tekemä ja nuiville äänestäjille suunnattu poliittinen kesäteatteriesitys, mutta iso uutinen silti. (Jos olen väärässä ja Saksan hallitus hajoaa, niin sitten otan edellisen virkkeeni kesäteatterista takaisin. Pian nähdään, olinko tässä Saksan sisäpolitiikan analyysissa oikeassa vai väärässä.)</p><p>&nbsp;</p><p>Pääasialliseksi kysymykseksi on muotoutunut joka tapauksessa se, tuleeko EU:lla olla tiukan yhtenäinen turvapaikkapolitiikka vai voiko se olla jokaisella jäsenmaalla oma.</p><p>&nbsp;</p><p>Minun vastaukseni on, että <strong>jokaisella jäsenmaalla tulisi olla ehdottomasti oma turvapaikkapolitiikka</strong>. Ilman EU:ta (sen yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa) emme olisi edes alkuunkaan tässä jamassa, vaan meillä voisi olla Suomessa samanaikaisesti sekä kansalaisten korkea sosiaaliturva, EU:n vapaa liikkuvuus ja olematon määrä elintasosiirtolaisuutta (toisin sanoen: työperäisen maahanmuuton järjestelmä).</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on harvoja jäsenmaita, jotka toimivat EU:ssa mallioppilaan tavoin ja noudattavat jokaista sääntöä kirjaimellisesti. Tämän vuoksi myös turvapaikanhakijoiden annettiin kulkea maahan Tornion rajanylityspaikalta vapaasti &ndash; koska EU:n lainsäädäntö edellytti meiltä sitä. Ne harvat maahanmuuttokriittiset kokoomuslaiset ja keskustalaiset poliitikot, joita tiedän, ovat myös yleensä vetoamassa tekosyynään EU:n meitä sitovaan lainsäädäntöön. Heidän ratkaisunsa siirtolaiskriisiin on yleensä siksi EU:n lainsäädännön muuttaminen. Älkää ymmärtäkö nyt väärin, minulla ei ole tietenkään mitään sitä vastaan, että EU-lainsäädäntöä muutetaan turvapaikanhakuun nuivemmin suhtautuvaksi. Tämähän olisi kaikin tavoin suotavaa. Ongelma on siinä, että kaikki jäsenmaat eivät noudata EU:n lainsäädäntöä pilkuntarkasti nytkään. Miksi Suomi noudattaa? Olemme valitettavasti Pohjolan Hölmölä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on erilainen kaikissa EU:n maissa ja useimmat muut jäsenmaat ovat jo aikoja sitten asettaneet suurissa kysymyksissä kansallisen etunsa etusijalle. Iso-Britannia ja Tanska ottivat poikkeukset EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, eivätkä noudata sitä. Näin Suomenkin olisi tullut toimia ja voi varmasti toimia yhä, jos vain niin tahdomme.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainväliset ja EU:n sopimukset ovat uudelleenneuvoteltavissa. Kaikki Suomea sitovat sopimukset kannattaisi neuvotella kansallisen edun mukaisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet pitävät varmasti kansainvälisten sopimusten uudelleenneuvottelua Suomen osalta haihatteluna ja toiveajatteluna.</p><p>&nbsp;</p><p>Toteankin siksi vaihtoehtoisesti, että realistinen ja <strong>hyvä EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan suunta olisi sellainen, jossa se avoimesti tunnustaisi, että jokainen maa saa hoitaa turvapaikkapolitiikkansa kansallisesti. Tämä ratkaisisi käytännössä Eurooppaa kollektiivisesti koskevan siirtolaiskriisin yhdessä yössä</strong>. Maat voisivat sen jälkeen itse päättää, estävätkö rajoilla paperittomien maahanpääsyn kokonaan tai käsitelläänkö hakemus vaikka heti rajalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavasti toki maat voisivat halutessaan päättää avata rajansa vaikka täysin eli käytännössä sulautua lähimpään suurempaan maahan tai ajautua kaaokseen. Hyvä vaihtoehto käytännössä olisi tolkullinen kompromissi, joka sekin olisi valtion itsensä päätettävissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ei tule toimimaan</strong>. Se on yksistään johtanut meidät nykytilanteeseen, eikä se valitettavasti tule johtamaan mihinkään hyvään, vaikka siihen olisi mukava uskoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietysti, kuten yleensä, poikkeukset vahvistavat säännön. Esimerkiksi Turkki-sopimus oli hyvä, mutta se johtui pääosin Saksasta. Kuvitellaanpa, että Suomella ja Venäjällä olisi kahdenvälinen salainen sopimus turvapaikanhakijoiden pitämisestä Venäjän puolella, niin sehän vasta olisi hyvä, mutta siitäkään ei olisi EU:ta kiittäminen. Turkki kiristää vastineeksi sopimuksesta EU:n veronmaksajien rahat. En lähde spekuloimaan, miten Venäjä voi Suomea kiristää löysällä turvapaikka- ja rajapolitiikallamme.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansallinen turvapaikkapolitiikka sen sijaan toimii</strong>. Unkarin ulkoraja pitää. Samoin Bulgarian. Ilmeisesti myös Viron, vai oletteko kuulleet turvapaikanhakijoiden saapuvan Venäjältä Viroon? Koko Itä-Eurooppa tuntuu ymmärtävän rajojen merkityksen. Länsimailla on ollut vaikeampaa, mutta nekin ovat alkaneet oppia. Tanska ja Itävalta ovat toimineet esimerkillisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Italiaan hiljattain saatiin maahanmuuttokriittinen hallitus, Välimeren meritaksibisnes koki heti kovan kolauksen, eikä turvapaikanhakijoita kuljettavaa laivaa päästetty satamaan. Espanjan sosialistit ottivat sen lopulta vastaan, mutta tämäkin oli vain poliittista näytöstä. Espanja olisi toki voinut Maltan tavoin kieltäytyä ottamasta laivaa vastaan. Huomaatteko &ndash; kansallinen turvapaikkapolitiikka toimii.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomella ei olisi hyvän rajavalvonnan, älykkään teknologian ja suurten asevoimien maana mitään ongelmaa kieltää ja estää paperittomien henkilöiden rajanylitykset.</p><p>&nbsp;</p><p>Esittämäni ratkaisun ydin on se, että Euroopassa tulee tavalla tai toisella antaa turvapaikkapolitiikka kansallisvaltioiden käsiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällaiseen ratkaisuun ei tosin päästä niin kauan kuin EU-elitistinen linja hallitsee, mutta vanhat puolueet ympäri Euroopan ovat jo alkaneet pikkuhiljaa muuttaa linjojaan. Ja vielä parempaa, uusia isänmaallisia puolueita nousee valtaan Euroopassa kuin sieniä sateella. Uuden luominen voi vaatia vanhan hajottamista. Hyvät asiat vanhasta kannattaa silti säilyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarkkaavainen lukija huomaa tässä vaiheessa, että esittämäni ratkaisu siirtolaiskriisiin on myös toimiva ratkaisu muihin EU:n ongelmiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan kansojen ja valtioiden tulee alkaa jälleen luottaa toistensa päätöksentekoon. Sen sijaan, että tuputamme Euroopassa toisillemme asioita, joita toinen kansakunta ei tahdo, voimme antaa jokaisen valtion itse valita. Näin myös kansalaiset saisivat kansallisten parlamenttien vaaleissa äänestämällä vaikuttaa asioihinsa ilman, että kaikki tulee EU:sta määrättynä.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä uskon vahvasti Eurooppaan ja sen kansoihin. Yhdessä pystymme rakentamaan turvallisen ja vakaan Euroopan uudelleen, tällä kertaa kestävälle pohjalle.</p> Kirjoitan tässä kirjoituksessa, mikä on Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan luonne ja lopuksi kerron, miten maahanmuutto saadaan hallintaan Suomessa ja myös koko Euroopassa.

 

Viime aikoina on kuultu politiikoilta enemmän leukojen loksutusta turvapaikkapolitiikasta kuin pitkään aikaan. Ongelma tässä leukojen loksuttamisessa on, että suurin osa aiheesta puhuvista politiikoista on asiasta aivan ulkona.

 

Hoidin aiemmin oikeudenkäyntijuristin ammatissani sivutyönäni silloin tällöin myös ulkomaalaisasioita, joten minun tuli olla tarkkaan perillä ulkomaalaislainsäädännöstä.

 

Eduskuntaan tullessani jouduin toteamaan, että vain muutama kansanedustaja ymmärtää EU:n ja Suomen turvapaikkalainsäädäntöä.

 

Kyseessä tosin onkin poikkeuksellisen monimutkainen lainsäädäntö. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan käsittele mitään lainsäädännön yksityiskohtaa, vaan turvapaikkajärjestelmää yleisesti.

 

Nyt keskustelu maahanmuuttopolitiikassa on kääntänyt sinänsä oikeutetusti koko EU:n tilanteeseen, jossa unioni on uusimassa turvapaikkapolitiikkaansa.

 

Olen lukenut lehdistä useita artikkeleita ja kuullut puheenvuoroja siitä, että EU-mailla tulisi olla yhteinen turvapaikkapolitiikka.

 

Jokaisen olisi tärkeää huomata, että tämän väitteen lähtökohta on täysin väärä, sillä EU:lla on jo yhteinen turvapaikkapolitiikka. On ollut aina vuoden 1993 Maastrichtin sopimuksesta asti eli jo ennen kuin Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Kuinkahan moni muuten EU-kansanäänestyksessä ymmärsi, että EU-jäsenyys voisi merkitä satojen tuhansien ulkomaalaisten miesten aktiivista asuttamista Suomeen?

 

Sittemmin EU:n turvapaikanhakijoita koskeva sääntely on vain kasvanut kasvamistaan, varsinkin vuoden 2009 Lissabonin sopimuksesta lähtien.

 

Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että kun EU aloittaa jonkin alueen lainsäädännön haltuun ottamisen, niin sääntelyvirta on loputon ja byrokratia kasvaa.

 

Huomionarvoista on toki sekin, että turvapaikkajärjestelmällä on myös globaali tausta vuonna 1951 solmitulla Geneven pakolaissopimuksella.

 

Nykyisen EU-järjestelmän eli ns. "establishmentin" puolella olevat vanhat poliitikot väittävät aina, että kaikki asiat voidaan hoitaa parhaiten ylikansallisesti.

 

Se on toki selvää, että useita asioita kannattaa pyrkiä hoitamaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Joskus on ilmeistä, että valtiot voivat yhdessä saavuttaa halutun lopputuloksen parhaiten. Useimmiten on kuitenkin ilmeistä, että tehokkain tapa hoitaa asioita on kansallisesti. Nykypäivänä puhutaan paljon globaaleista kysymyksistä, jolloin on huomattava, että siirtolaisuus tai sodat eivät ole oikeasti globaaleja kysymyksiä, vaan rajatun alueellisia kysymyksiä.

 

Länsimainen valtaeliitti on antanut sellaisille asioille kuin globaali markkinatalous ja globaali ilmastonmuutos ajattelussaan niin suuren painoarvon, että eliitti on alkanut sortua ajatukseen, että kaikki meitä koskettavat kysymykset olisivat globaaleja. Siinä missä globaali markkina vaikuttaa japanilaisen elektroniikan hintaan tai globaali ilmastonmuutos vaikuttaa jäätiköihin, ei sama ilmiö kuitenkaan päde siirtolaisuuteen eikä paikallisiin kriiseihin. Marokosta pois tahtova elintasopakolainen ei vaikuta Japaniin juuri mitenkään, sen enempää kuin jäätiköihinkään. Asioille on toki aina löydettävissä joku yhteys, mutta sitten niitä pitää jo etsimällä etsiä.

 

Syy, miksi jostain asiasta tahdotaan tehdä väkisin globaali, on se, että silloin voidaan vedota pakkoon toimia. Saadaan annettua ihmisille uskottava tekosyy ja perustelu oman ideologian mukaiselle politiikalle. Siksi valtaeliitti puhuu mielellään pakolaisongelmasta globaalina kriisinä, mutta sen sijaan useassa maassa vallitsevan nälänhädän globaaliutta se ei näe tarpeelliseksi korostaa. Uskottavilta vaikuttavat tekosyyt tuntuvat tosin muutoinkin olevan vallitsevan politiikan alalaji, sillä hallitsemattoman siirtolaisuuden sallimiselle kuullaan milloin mitäkin tekosyitä, usein puhtaasti tunteisiin vetoavia.

 

Muistatteko uutisen sen pienen pakolaispojan hukkumisesta? Kauhein mahdollinen asia, mutta miksi yksittäisen tragedian pohjalta pitäisi muokata kokonaisten kansakuntien valtiofilosofia. Kuinka moni veti tuolloin valtamedian vihjailemana sen johtopäätöksen, että nyt kaikki maailman lapset tulee päästää Suomeen?

 

"Ja tarkemmin ajatellen myös lasten vanhemmat tulee päästää Suomeen, koska eiväthän lapset voi yksin kulkea. Toisaalta, jos perheet tulevat ilman lapsia, niin emme kai heiltäkään sulje ovia. Kyllä rajat on pidettävä auki tai meistä tulee Impivaara! Suomessa ei ole ollut tapana jättää vieraita ulos paleltumaan. Suomi on rikas maa, meidän on kannettava vastuumme. Jos et kannata monikulttuurisuutta, et voi myöskään syödä pitsaa, sillä sehän on italialainen ruoka!" Jne. Jne.

 

Tällainen idiotismi on vallannut länsimaisen keskustelukentän. Toimittajat saavat hyviä otsikoita ja klikkiuutisia, sillä tunteiden varassa toimivat ihmiset pääsevät pöyristymään. Järjellä ajattelu alkaa kadota. Uutisista luetaan vain otsikot. Minä ainakin olen huolissani, että länsimaalaiset muuttuvat entistä typerämmiksi ja laiskemmiksi Internet-ajan myötä. Internet on toisaalta myös pelastus, sillä ilman Internetiä minun olisi vaikea kirjoittaa tätä kirjoitustani sinun luettavaksesi. Toivottavasti tämä kirjoitus saa sinut pohtimaan asioita.

 

Mutta palataan konkretiaan ja EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan. EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan ongelma on ollut, että eri EU-maat noudattavat sitä epäyhtenäisesti. Jos voimassa olevaa Dublin II -asetusta muutetaan ja sitä aletaan kutsua nimellä Dublin III, niin miksi eri EU-maat alkaisivat yhtäkkiä taianomaisesti noudattaa lakeja yhtenäisesti, kun se on tähänkin asti ollut niin vaikeaa?

 

Voimassa olevan Dublin II -asetuksen mukaan aiemmassa maassa hakemuksen tehnyt turvapaikanhakija tulee palauttaa aiempaan maahan (tähän pääsääntöön on olemassa poikkeuksia, mutta en lähde niitä tässä käsittelemään). Nyt kun Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ehdottanut käytännössä tämän olemassa olevan lain noudattamista, on Angela Merkel järkyttynyt: Saksan pitäisi suurimpana EU-maana itse noudattaa EU:n velvoittavaa lainsäädäntöä! Kyseessä oli tietysti vallitsevan establishmentin edustajien tekemä ja nuiville äänestäjille suunnattu poliittinen kesäteatteriesitys, mutta iso uutinen silti. (Jos olen väärässä ja Saksan hallitus hajoaa, niin sitten otan edellisen virkkeeni kesäteatterista takaisin. Pian nähdään, olinko tässä Saksan sisäpolitiikan analyysissa oikeassa vai väärässä.)

 

Pääasialliseksi kysymykseksi on muotoutunut joka tapauksessa se, tuleeko EU:lla olla tiukan yhtenäinen turvapaikkapolitiikka vai voiko se olla jokaisella jäsenmaalla oma.

 

Minun vastaukseni on, että jokaisella jäsenmaalla tulisi olla ehdottomasti oma turvapaikkapolitiikka. Ilman EU:ta (sen yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa) emme olisi edes alkuunkaan tässä jamassa, vaan meillä voisi olla Suomessa samanaikaisesti sekä kansalaisten korkea sosiaaliturva, EU:n vapaa liikkuvuus ja olematon määrä elintasosiirtolaisuutta (toisin sanoen: työperäisen maahanmuuton järjestelmä).

 

Suomi on harvoja jäsenmaita, jotka toimivat EU:ssa mallioppilaan tavoin ja noudattavat jokaista sääntöä kirjaimellisesti. Tämän vuoksi myös turvapaikanhakijoiden annettiin kulkea maahan Tornion rajanylityspaikalta vapaasti – koska EU:n lainsäädäntö edellytti meiltä sitä. Ne harvat maahanmuuttokriittiset kokoomuslaiset ja keskustalaiset poliitikot, joita tiedän, ovat myös yleensä vetoamassa tekosyynään EU:n meitä sitovaan lainsäädäntöön. Heidän ratkaisunsa siirtolaiskriisiin on yleensä siksi EU:n lainsäädännön muuttaminen. Älkää ymmärtäkö nyt väärin, minulla ei ole tietenkään mitään sitä vastaan, että EU-lainsäädäntöä muutetaan turvapaikanhakuun nuivemmin suhtautuvaksi. Tämähän olisi kaikin tavoin suotavaa. Ongelma on siinä, että kaikki jäsenmaat eivät noudata EU:n lainsäädäntöä pilkuntarkasti nytkään. Miksi Suomi noudattaa? Olemme valitettavasti Pohjolan Hölmölä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on erilainen kaikissa EU:n maissa ja useimmat muut jäsenmaat ovat jo aikoja sitten asettaneet suurissa kysymyksissä kansallisen etunsa etusijalle. Iso-Britannia ja Tanska ottivat poikkeukset EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, eivätkä noudata sitä. Näin Suomenkin olisi tullut toimia ja voi varmasti toimia yhä, jos vain niin tahdomme.

 

Kansainväliset ja EU:n sopimukset ovat uudelleenneuvoteltavissa. Kaikki Suomea sitovat sopimukset kannattaisi neuvotella kansallisen edun mukaisiksi.

 

Monet pitävät varmasti kansainvälisten sopimusten uudelleenneuvottelua Suomen osalta haihatteluna ja toiveajatteluna.

 

Toteankin siksi vaihtoehtoisesti, että realistinen ja hyvä EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan suunta olisi sellainen, jossa se avoimesti tunnustaisi, että jokainen maa saa hoitaa turvapaikkapolitiikkansa kansallisesti. Tämä ratkaisisi käytännössä Eurooppaa kollektiivisesti koskevan siirtolaiskriisin yhdessä yössä. Maat voisivat sen jälkeen itse päättää, estävätkö rajoilla paperittomien maahanpääsyn kokonaan tai käsitelläänkö hakemus vaikka heti rajalla.

 

Vastaavasti toki maat voisivat halutessaan päättää avata rajansa vaikka täysin eli käytännössä sulautua lähimpään suurempaan maahan tai ajautua kaaokseen. Hyvä vaihtoehto käytännössä olisi tolkullinen kompromissi, joka sekin olisi valtion itsensä päätettävissä.

 

EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ei tule toimimaan. Se on yksistään johtanut meidät nykytilanteeseen, eikä se valitettavasti tule johtamaan mihinkään hyvään, vaikka siihen olisi mukava uskoa.

 

Tietysti, kuten yleensä, poikkeukset vahvistavat säännön. Esimerkiksi Turkki-sopimus oli hyvä, mutta se johtui pääosin Saksasta. Kuvitellaanpa, että Suomella ja Venäjällä olisi kahdenvälinen salainen sopimus turvapaikanhakijoiden pitämisestä Venäjän puolella, niin sehän vasta olisi hyvä, mutta siitäkään ei olisi EU:ta kiittäminen. Turkki kiristää vastineeksi sopimuksesta EU:n veronmaksajien rahat. En lähde spekuloimaan, miten Venäjä voi Suomea kiristää löysällä turvapaikka- ja rajapolitiikallamme.

 

Kansallinen turvapaikkapolitiikka sen sijaan toimii. Unkarin ulkoraja pitää. Samoin Bulgarian. Ilmeisesti myös Viron, vai oletteko kuulleet turvapaikanhakijoiden saapuvan Venäjältä Viroon? Koko Itä-Eurooppa tuntuu ymmärtävän rajojen merkityksen. Länsimailla on ollut vaikeampaa, mutta nekin ovat alkaneet oppia. Tanska ja Itävalta ovat toimineet esimerkillisesti.

 

Kun Italiaan hiljattain saatiin maahanmuuttokriittinen hallitus, Välimeren meritaksibisnes koki heti kovan kolauksen, eikä turvapaikanhakijoita kuljettavaa laivaa päästetty satamaan. Espanjan sosialistit ottivat sen lopulta vastaan, mutta tämäkin oli vain poliittista näytöstä. Espanja olisi toki voinut Maltan tavoin kieltäytyä ottamasta laivaa vastaan. Huomaatteko – kansallinen turvapaikkapolitiikka toimii.

 

Suomella ei olisi hyvän rajavalvonnan, älykkään teknologian ja suurten asevoimien maana mitään ongelmaa kieltää ja estää paperittomien henkilöiden rajanylitykset.

 

Esittämäni ratkaisun ydin on se, että Euroopassa tulee tavalla tai toisella antaa turvapaikkapolitiikka kansallisvaltioiden käsiin.

 

Tällaiseen ratkaisuun ei tosin päästä niin kauan kuin EU-elitistinen linja hallitsee, mutta vanhat puolueet ympäri Euroopan ovat jo alkaneet pikkuhiljaa muuttaa linjojaan. Ja vielä parempaa, uusia isänmaallisia puolueita nousee valtaan Euroopassa kuin sieniä sateella. Uuden luominen voi vaatia vanhan hajottamista. Hyvät asiat vanhasta kannattaa silti säilyttää.

 

Tarkkaavainen lukija huomaa tässä vaiheessa, että esittämäni ratkaisu siirtolaiskriisiin on myös toimiva ratkaisu muihin EU:n ongelmiin.

 

Euroopan kansojen ja valtioiden tulee alkaa jälleen luottaa toistensa päätöksentekoon. Sen sijaan, että tuputamme Euroopassa toisillemme asioita, joita toinen kansakunta ei tahdo, voimme antaa jokaisen valtion itse valita. Näin myös kansalaiset saisivat kansallisten parlamenttien vaaleissa äänestämällä vaikuttaa asioihinsa ilman, että kaikki tulee EU:sta määrättynä.

 

Minä uskon vahvasti Eurooppaan ja sen kansoihin. Yhdessä pystymme rakentamaan turvallisen ja vakaan Euroopan uudelleen, tällä kertaa kestävälle pohjalle.

]]>
44 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257227-ratkaisu-siirtolaiskriisiin#comments Kotimaa Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi Euroopan unioni Kansallinen ajattelutapa Siirtolaiskriisi Thu, 21 Jun 2018 05:55:44 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257227-ratkaisu-siirtolaiskriisiin
Kultarannassa todisteltiin EU' n "suurvalta-asemaa"! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa <p>Presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia &ndash; osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääministeri Juha Sipilä on antanut suosiolla liki koko ulkopolitiikan presidenttimme hoitoon &ndash; tämä hyvä, ollaan palattu &rdquo;Kekkosen aikaan&rdquo; </strong>[hymiö]<strong>, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli isännän kädessä.</strong></p><p><strong>Kekkosen aikana ei ollut myöskään ulkopoliittista vastakkainasettelua, eikä kansaa kiusattu minkään ilmansuunnan sotavoimilla &ndash; nyt on, ja kiusataan </strong>[2<strong>. Ulkopolitiikan johtajat kehuvat Euroopan Unionia ja rakentavat vähintäänkin henkistä ja informatiivista barrikadia itärajallemme &ndash; vastakkainasetteluna </strong>[3<strong>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kansa vastaa tuohon itäiseen barrikadiin jykevällä mielipiteellä &ndash; jo yli 15 vuoden ajan &ndash; antaen vuosi toisensa jälkeen yli 50 prosentin voimalla väkevän &#39;ei&#39; Natolle [Kuva 1.] &ndash; lännenmiehen sotakoneelle, jonka johto-operaatioissa me kuitenkin olemme jo sodan osapuoli Afganistanissa [4, jossa on US-johteisesti sodittu jo vuodesta 2001, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi raskaasti 911-terrori-iskujen jälkioperaatioina &ndash; <em>Afganistanin sota jatkuu edelleen</em> [5 ---</p><p>&hellip;</p><p><strong>HS: Presidentti Ahtisaari: Uhka suurvaltojen väliseen yhteenottoon on noussut jälleen esiin </strong></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; esiin nousi muun muassa EU:n asema maailmanjärjestyksessä. Niinistö kertoi pohtineensa, pitäisikö EU:n puolustusulottuvuutta lisätä &rdquo;ponnekkaasti&rdquo;, jotta unionista tulisi kunnioitetumpi pelkkää voimaa yhä enemmän kunnioittavassa maailmassa. &rdquo;Olen ollut aika pitkään sitä mieltä, että EU:lta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä [-&thinsp;-] eli jäsentensä turvaaminen&rdquo;, Niinistö sanoi. &hellip; &rdquo; -HS (toimittajat <strong>Heta Hassinen</strong> ja <strong>Minna Nalbantoglu</strong>)</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>: Presidentti Niinistön &quot;tunnustaa&quot; vihdoin EU&#39; n olevan hampaaton tai ainakin osin saamaton taloudelliseen kokoonsa nähden. EU on maho jättiläinen virkarollaattorien varjoista. Itse Eurooppa ja eurooppalaisuus jatkuvat kauas Venäjän Uralille saakka [6. Eurooppalainen puolustus osoittaa tehokkuutensa yhdessä Venäjän kanssa, jolloin katoaa <em>eurooppalainen vastakkainasettelun henki</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun EU on edelleen maho jättiläinen?</strong></p><p>Kirjoitimme näin jo vuonna 2014 &ndash; eli havaittiin EU-Euroopan mahous eli kokoonsa nähden &rdquo;pienet munat&rdquo; [hymiö] &hellip;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; UPI-FIIA johtaja <strong>Teija Tiilikainen </strong>oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan &rdquo;<em>hajoita ja hallitse</em>&rdquo; periaatteellista, kun Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putin </strong>käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.</p><p>Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan &ndash; viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi &ndash; tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan.</p><p>EU on toistaiseksi [edelleen]maho jättiläinen, &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Vieläkin kauempaa löydetään teksti Euroopan Unionista &ndash; jo vuodelta 2005:</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8669098">https://yle.fi/uutiset/3-8669098</a> &ndash; &rdquo;Aloite USAF taisteluharjoituksiin &hellip; tuli Yhdysvalloista&rdquo;</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy</a> &ndash; sisältään 325 lukijakommenttia.</p><p>[4 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html</a> -</p><p>[5 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html</a> -</p><p>[6 &rdquo;<a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6493894">Eurooppalainen kokonaispuolustus sisältää alueen Uralille saakka</a>&rdquo; ~ <a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6493894">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6493894</a> &ndash; sisältää 120 lukijakommenttia.</p><p>&hellip;</p><p><strong>PS</strong></p><p>Maanantaina 18. kesäkuuta 2018 aamupäivällä Kultarannassa puhuttiin paljon Euroopan Unionista, sen roolista ja erityisesti sen &rdquo;suurvalta-asemasta&rdquo; - kiintoisaa oli huomata, että aamun panelistit kilvan todistelisivat EU&#39; n olevan &rdquo;suurvalta&rdquo;. Btw. Tilaisuudessa [ ~ <a href="https://areena.yle.fi/1-4438392">https://areena.yle.fi/1-4438392</a> - ] oli erinomainen juontajana!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76800/eu-lla-pallo-hukassa-ideaalisena-yrityksena-mutta-kansat-haraavat-vastaan?changed=1529308825">T</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15316262/onko-eulla-pissapoika-hukassa">24</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/957194284462726/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/914551238754804/">FB</a> BLOG 172905</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Kultaranta_kuutonen_18062018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 18062018</p><p>&nbsp;</p><p>515_4831 &ndash; 11:06</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Sauli Niinistö kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia – osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.

 

Pääministeri Juha Sipilä on antanut suosiolla liki koko ulkopolitiikan presidenttimme hoitoon – tämä hyvä, ollaan palattu ”Kekkosen aikaan” [hymiö], jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli isännän kädessä.

Kekkosen aikana ei ollut myöskään ulkopoliittista vastakkainasettelua, eikä kansaa kiusattu minkään ilmansuunnan sotavoimilla – nyt on, ja kiusataan [2. Ulkopolitiikan johtajat kehuvat Euroopan Unionia ja rakentavat vähintäänkin henkistä ja informatiivista barrikadia itärajallemme – vastakkainasetteluna [3.

 

Kansa vastaa tuohon itäiseen barrikadiin jykevällä mielipiteellä – jo yli 15 vuoden ajan – antaen vuosi toisensa jälkeen yli 50 prosentin voimalla väkevän 'ei' Natolle [Kuva 1.] – lännenmiehen sotakoneelle, jonka johto-operaatioissa me kuitenkin olemme jo sodan osapuoli Afganistanissa [4, jossa on US-johteisesti sodittu jo vuodesta 2001, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi raskaasti 911-terrori-iskujen jälkioperaatioina – Afganistanin sota jatkuu edelleen [5 ---

HS: Presidentti Ahtisaari: Uhka suurvaltojen väliseen yhteenottoon on noussut jälleen esiin

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html -

Ote: ” … esiin nousi muun muassa EU:n asema maailmanjärjestyksessä. Niinistö kertoi pohtineensa, pitäisikö EU:n puolustusulottuvuutta lisätä ”ponnekkaasti”, jotta unionista tulisi kunnioitetumpi pelkkää voimaa yhä enemmän kunnioittavassa maailmassa. ”Olen ollut aika pitkään sitä mieltä, että EU:lta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä [- -] eli jäsentensä turvaaminen”, Niinistö sanoi. … ” -HS (toimittajat Heta Hassinen ja Minna Nalbantoglu)

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan: Presidentti Niinistön "tunnustaa" vihdoin EU' n olevan hampaaton tai ainakin osin saamaton taloudelliseen kokoonsa nähden. EU on maho jättiläinen virkarollaattorien varjoista. Itse Eurooppa ja eurooppalaisuus jatkuvat kauas Venäjän Uralille saakka [6. Eurooppalainen puolustus osoittaa tehokkuutensa yhdessä Venäjän kanssa, jolloin katoaa eurooppalainen vastakkainasettelun henki.

 

Entä nyt, kun EU on edelleen maho jättiläinen?

Kirjoitimme näin jo vuonna 2014 – eli havaittiin EU-Euroopan mahous eli kokoonsa nähden ”pienet munat” [hymiö] …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html -

Ote: ” … UPI-FIIA johtaja Teija Tiilikainen oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan ”hajoita ja hallitse” periaatteellista, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.

Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan – viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi – tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan.

EU on toistaiseksi [edelleen]maho jättiläinen, … ”

 

EKSTRA

Vieläkin kauempaa löydetään teksti Euroopan Unionista – jo vuodelta 2005:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html -

 

Viitteet:

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html -

[2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-8669098 – ”Aloite USAF taisteluharjoituksiin … tuli Yhdysvalloista”

[3 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy – sisältään 325 lukijakommenttia.

[4 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html -

[5 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html -

[6 ”Eurooppalainen kokonaispuolustus sisältää alueen Uralille saakka” ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6493894 – sisältää 120 lukijakommenttia.

PS

Maanantaina 18. kesäkuuta 2018 aamupäivällä Kultarannassa puhuttiin paljon Euroopan Unionista, sen roolista ja erityisesti sen ”suurvalta-asemasta” - kiintoisaa oli huomata, että aamun panelistit kilvan todistelisivat EU' n olevan ”suurvalta”. Btw. Tilaisuudessa [ ~ https://areena.yle.fi/1-4438392 - ] oli erinomainen juontajana!

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 172905

 

DOC Kultaranta_kuutonen_18062018.doc – OpenOffice Writer

PVM 18062018

 

515_4831 – 11:06

]]>
97 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa#comments Euroopan unioni Kultaranta Moraalinen suurvalta Suurvaltasuhteet Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Mon, 18 Jun 2018 08:13:39 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa
Miksi Euroopan unioni ajaa ennakkosensuuria? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria <p>Euroopan unioni on valmistelemassa <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016PC0593">uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita</a>.&nbsp;Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.</p><ul><li>Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.</li><li>Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille</a>.</li><li>Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.</li><li>Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.</li><li>Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?</li></ul><p>Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on valmistelemassa uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.

  • Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.
  • Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille.
  • Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.
  • Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.
  • Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?

Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.  

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria#comments Ennakkosensuuri EU Euroopan unioni Internet Tekijänoikeudet Fri, 15 Jun 2018 05:28:51 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria
Pelätty EU-direktiivi on muutakin kuin meemejä - "Luommeko hirviön?" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja <p>Brittiläinen&nbsp;lähetystoimintayhtiö BBC <a href="https://www.bbc.com/news/technology-44412025">uutisoi </a>viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.</p><p>Tätä myöten myös Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253353">tarttui</a> keskustelua herättäneeseen aiheeseen.&nbsp;Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.</p><p>Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.</p><p>Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.</p><p>Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin?&nbsp;Ole kuin Billin ja Kermitin?</p><p>Entä Grumpy Cat ja Doge?</p><p>Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.</p><p>Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.</p><p>Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria.&nbsp;Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.</p><p>Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään.&nbsp;Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?</p><p>Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.</p><p>Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella.&nbsp;Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu.&nbsp;</p><p>Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brittiläinen lähetystoimintayhtiö BBC uutisoi viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.

Tätä myöten myös Yle tarttui keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.

Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.

Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.

Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin? Ole kuin Billin ja Kermitin?

Entä Grumpy Cat ja Doge?

Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.

Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.

Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria. Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.

Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään. Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?

Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.

Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella. Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu. 

Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä. 

]]>
12 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja#comments Artikla 13 Euroopan unioni Internet Meemit Sananvapaus Thu, 14 Jun 2018 13:19:56 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja
Ei päivää ilman Trumpia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia <p>Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.</p><p>Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.</p><p>Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.</p><p>Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.</p><p>Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.</p><p>Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.</p><p>YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä.&nbsp;Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.</p><p>Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.</p><p>Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.</p><p>Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.</p><p>Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.</p><p>Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.</p><p>Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.</p><p>Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.</p><p>Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.

Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.

Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.

Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.

YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.

Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.

Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.

Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.

Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.

Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.

Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.

Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.

Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.

]]>
23 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia#comments Ulkomaat Donald Trump Euroopan unioni Kansainvälinen politiikka Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Jun 2018 14:13:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia
Kansallista Kokoomusta ja Viktor Orbánin Fidesziä yhdistää sama europuolue http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue <p>Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti <a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7261762.jpg">neljäänkymmeneen prosenttiin</a> jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.</p><p>Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.</p><p>Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people&#39;s party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.</p><p>Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/hungary">Freedom Housen</a> ja brittiläisen <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Indexin</a>, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.</p><p>Kokoomuksen <a href="https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0B-eIp__V7TFDTDgwajlKRWtuSEk">periaateohjelmassa vuodelta 2018</a> kirjoitetaan seuraavasti:<em> Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.</em><em> </em>(Kokoomus 2018, 1-2)<em>.</em></p><p>Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.</p><p>Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.</p><p>---</p><p>Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, <a href="https://www.euractiv.com/about-euractiv/abouteuractiv/">Euractiv</a>, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/polish-pis-party-considers-joining-the-epp/">harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen</a> ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.</p><p>Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/poland">Freedom House</a> ja <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Index </a>niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.</p><p>Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.</p><p>Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.</p><p>Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.</p><p>Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti neljäänkymmeneen prosenttiin jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.

Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.

Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people's party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.

Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen Freedom Housen ja brittiläisen Economist Intelligence Unit Democracy Indexin, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.

Kokoomuksen periaateohjelmassa vuodelta 2018 kirjoitetaan seuraavasti: Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen. (Kokoomus 2018, 1-2).

Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.

Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.

---

Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, Euractiv, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.

Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset Freedom House ja Economist Intelligence Unit Democracy Index niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.

Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.

Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.

Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.

Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.

]]>
13 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue#comments Euroopan parlamentti Euroopan unioni Kokoomus Puola Unkari Wed, 13 Jun 2018 10:02:27 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue
Internet ollaan rikkomassa EU-direktiivin linkkiverolla - toimi nyt! http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt <p>Minulla on huonoja uutisia vapaan Internetin ystäville. Suunnitteilla oleva EU-direktiivi on käytännössä rikkomassa nykymuotoisen Internetin. Asiaan sisältyy pari pahempaa ongelmaa, mutta keskityn nyt ns. &quot;linkkiveroon&quot;, joka kätkeytyy <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52016PC0593&amp;from=EN">direktiiviehdotuksen</a> 11. artiklaan. Artiklassa nimellisesti halutaan &quot;suoja lehtijulkaisuille digitaalisten käyttöjen osalta&quot;, mutta toteutuessaan artikla voisi tarkoittaa sitä, että netissä linkkaaja joutuisi maksamaan tekemistään linkeistä veron kaltaista maksua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Esimerkki linkkiverosta</strong></p><p>Annan esimerkin. Linkkaan alla MTV3:n uutiseen. Linkki sisältää myös otsikon.</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518</a></p><p><br />EU:n ehdotetun mallin vahvimmin lobatussa tulkinnassa <strong>joutuisin nyt maksamaan MTV3:lle linkkiverona rahaa siitä, että olen linkannut heidän uutiseensa</strong>. Tämä on täysin järjetöntä ja rikkoo kaikkia Internetin periaatteita vastaan! Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä! Ei missään nimessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä voit tehdä?</strong></p><p>* Osallistu Save The Link -kampanjaan osoitteessa <a href="https://savethelink.org/" title="https://savethelink.org/">https://savethelink.org/</a> . Täyttämällä tietosi (esimerkkikua ohessa), olet mukana mepeille suunnatussa kampanjassa.</p><p>* Ota suoraan yhteyttä Suomen europarlamenttiedustajiin. Kerro heille, että EU:n direktiiviehdotuksessa tekijänoikeudesta esitetty 11. artiklan linkkivero on täysin kaikkia Internetin perusperiaatteita vastaan. Suomalaismeppien yhteystiedot löytyvät esimerkiksi <a href="http://www.europarl.europa.eu/finland/resource/static/files/meppien-yhteystiedot-2014-2019.pdf">tästä pdf-tiedostosta</a>. Pyydä artiklan 11 poistamista. Sähköposti on hyvä yhteydenottotapa, puhelu vielä parempi.</p><p>* Nostata asiasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Jaa informaatiota 11. artiklan katastrofaalisista vaikutuksista vapaalle Internetille.</p><p>&nbsp;</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><p>&nbsp;</p><p>PS. Myös artikla 13 on vaarallinen. Siitä Arto Lampilalta hieman enemmän: <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista" title="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on huonoja uutisia vapaan Internetin ystäville. Suunnitteilla oleva EU-direktiivi on käytännössä rikkomassa nykymuotoisen Internetin. Asiaan sisältyy pari pahempaa ongelmaa, mutta keskityn nyt ns. "linkkiveroon", joka kätkeytyy direktiiviehdotuksen 11. artiklaan. Artiklassa nimellisesti halutaan "suoja lehtijulkaisuille digitaalisten käyttöjen osalta", mutta toteutuessaan artikla voisi tarkoittaa sitä, että netissä linkkaaja joutuisi maksamaan tekemistään linkeistä veron kaltaista maksua.

 

 

Esimerkki linkkiverosta

Annan esimerkin. Linkkaan alla MTV3:n uutiseen. Linkki sisältää myös otsikon.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518


EU:n ehdotetun mallin vahvimmin lobatussa tulkinnassa joutuisin nyt maksamaan MTV3:lle linkkiverona rahaa siitä, että olen linkannut heidän uutiseensa. Tämä on täysin järjetöntä ja rikkoo kaikkia Internetin periaatteita vastaan! Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä! Ei missään nimessä.

 

 

Mitä voit tehdä?

* Osallistu Save The Link -kampanjaan osoitteessa https://savethelink.org/ . Täyttämällä tietosi (esimerkkikua ohessa), olet mukana mepeille suunnatussa kampanjassa.

* Ota suoraan yhteyttä Suomen europarlamenttiedustajiin. Kerro heille, että EU:n direktiiviehdotuksessa tekijänoikeudesta esitetty 11. artiklan linkkivero on täysin kaikkia Internetin perusperiaatteita vastaan. Suomalaismeppien yhteystiedot löytyvät esimerkiksi tästä pdf-tiedostosta. Pyydä artiklan 11 poistamista. Sähköposti on hyvä yhteydenottotapa, puhelu vielä parempi.

* Nostata asiasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Jaa informaatiota 11. artiklan katastrofaalisista vaikutuksista vapaalle Internetille.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

 

PS. Myös artikla 13 on vaarallinen. Siitä Arto Lampilalta hieman enemmän: http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista

 

]]>
10 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt#comments Euroopan unioni Linkkivero Mon, 11 Jun 2018 05:08:34 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt
Brittiparlamentilla brexit-ratkaisujen viikko http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko <p>Britannian pääpuolueiden suhde tulliunioniin ja Irlannin rajaan olisi huomattavan koominen, ellei se olisi niin traaginen.</p><p>Joulukuussa 2017 Euroopan unioni ja Britannia sopivat, että Irlannin saarelle ei tule &quot;kovaa&quot; tullirajaa. Suomeksi sanoen: Britannia liittyy tulliunioniin Euroopan kanssa. Tämä oli EU:n lupaus Irlannille ja UK:n lupaus Pohjois-Irlannille.</p><p>Osa konservatiivipuolueen brexit-intoilijoista ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä tämä merkitsee.</p><p>Suomalaisille vaihtoehtojen ymmärtäminen on poikkeuksellisen helppoa. Meidän rajoillamme ne kaikki ovat käytännössä olemassa.</p><p>1. Maaraja Euroopan unioniin kuuluvan Ruotsin kanssa.<br />2. Maaraja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan kanssa.<br />3. Merinaapuruus Euroopan unioniin kuuluvan Viron kanssa.<br />4. Tarkasti vartioitu ja tullitarkastettu raja Venäjän kanssa.</p><p>Ei ole muita vaihtoehtoja. Paras brexit on Norway option. Jos britit oikeasti lähtevät tulliunionista, hard border tulee Irlannin saarelle tai Irlannin merelle. Ei Eurooppa voi hyväksyä, että sen rajan yli saa tuoda mitä tahansa tarkastamatta ja tullaamatta.</p><p>Britannian työväenpuolueen kannattajien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulliunionia, mutta puolueen johtoa huolettaa vaalimenestys brexitin innokkaimmilla kannatusalueilla. Siksi puolue esittää liittymistä jonkinlaiseen tulliunioniin, joka ei ole Euroopan talousalue.</p><p>Labourin kanta on epäkäytännöllinen. Euroopan talousalue on valmiiksi neuvoteltu järjestelmä. Muu tulliunioni vaatisi satoja erillissopimuksia ja lopputulos olisi käytännössä sama: Swiss option on jokseenkin sama kuin Norway option.</p><p>Tulevalla viikolla Britannian parlamentti tekee ratkaisevia päätöksiä brexitin tavoitteista. Vihdoinkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian pääpuolueiden suhde tulliunioniin ja Irlannin rajaan olisi huomattavan koominen, ellei se olisi niin traaginen.

Joulukuussa 2017 Euroopan unioni ja Britannia sopivat, että Irlannin saarelle ei tule "kovaa" tullirajaa. Suomeksi sanoen: Britannia liittyy tulliunioniin Euroopan kanssa. Tämä oli EU:n lupaus Irlannille ja UK:n lupaus Pohjois-Irlannille.

Osa konservatiivipuolueen brexit-intoilijoista ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä tämä merkitsee.

Suomalaisille vaihtoehtojen ymmärtäminen on poikkeuksellisen helppoa. Meidän rajoillamme ne kaikki ovat käytännössä olemassa.

1. Maaraja Euroopan unioniin kuuluvan Ruotsin kanssa.
2. Maaraja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan kanssa.
3. Merinaapuruus Euroopan unioniin kuuluvan Viron kanssa.
4. Tarkasti vartioitu ja tullitarkastettu raja Venäjän kanssa.

Ei ole muita vaihtoehtoja. Paras brexit on Norway option. Jos britit oikeasti lähtevät tulliunionista, hard border tulee Irlannin saarelle tai Irlannin merelle. Ei Eurooppa voi hyväksyä, että sen rajan yli saa tuoda mitä tahansa tarkastamatta ja tullaamatta.

Britannian työväenpuolueen kannattajien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulliunionia, mutta puolueen johtoa huolettaa vaalimenestys brexitin innokkaimmilla kannatusalueilla. Siksi puolue esittää liittymistä jonkinlaiseen tulliunioniin, joka ei ole Euroopan talousalue.

Labourin kanta on epäkäytännöllinen. Euroopan talousalue on valmiiksi neuvoteltu järjestelmä. Muu tulliunioni vaatisi satoja erillissopimuksia ja lopputulos olisi käytännössä sama: Swiss option on jokseenkin sama kuin Norway option.

Tulevalla viikolla Britannian parlamentti tekee ratkaisevia päätöksiä brexitin tavoitteista. Vihdoinkin.

]]>
8 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko#comments Brexit Euroopan talousalue Euroopan unioni Theresa Mayn hallitus Sun, 10 Jun 2018 08:51:51 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko
EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa <p><em><strong>EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa</strong></em></p><p><strong>Sisäministeri Kai Mykkänen</strong> Radion Ykkösaamussa tänään:</p><p><em>&rdquo;Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.&nbsp; Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.&rdquo;</em></p><p>Juuri näinhän se on nähtävä. Järkevää puhetta.</p><p>*</p><p><strong>YLE Ykkösradio 6.6.2018:</strong></p><p><strong>EU:n sisäministerit</strong> pitivät kokousta eilen ti 5.6.2018 Luxemburgissa, aiheena maahanmuutto. &nbsp;Kokouksessa jatkettiin kiistelyä Euroopan Unionin turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.&nbsp; Asiassa ei päästy eteenpäin.</p><p>Sisäministeri <strong>Kai Mykkäsen</strong> mukaan sukset ovat pahasti ristissä, mutta tietty tahtotila ja näkemys siitä vahvistuu, että rajojen laittomaan ylittämiseen perustuva turvapaikanhakujärjestelmä on tullut tiensä päähän.&nbsp; Se pyritään korvaamaan jollakin järkevämmällä menettelyllä, jossa lähtömaista suoraan Eurooppaan pakolaiskiintiöiden varassa pääsevien määriä nostetaan ja laiton liikkuminen loppuisi.</p><p>Mykkäsen mielestä tämä (laittomaan maahantuloon perustuva turvapaikanhaku) on ollut &rdquo;<em>sellainen elefantti, jonka kaikki tuntevat nahoissaan, mutta sitä ei oikein kohdata</em>&rdquo;. Mutta nyt näyttäisi olevan tahtoa lähetä uudistamaan tätä järjestelmää &ndash; niin että se olisi kaikkien kannalta järkevämpi.</p><p>Mutta: konkreettisista kysymyksistä oli vaikea löytää ratkaisua.<br />*</p><p><strong>Mykkänen kirjoitti huhtikuussa blogissaan</strong>, että olemme ehkä juuri nyt vuoden 2015 maahanmuuttokriisin kriittisimmässä vaiheessa, vaikka tulijoita ei enää ole silloisia määriä.</p><p><strong>Lue täältä</strong> hänen bloginsa, 24.4.2018; &rdquo;<em>Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia</em>&rdquo;</p><p><a href="https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/"><u>https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/</u></a></p><p>Kysymys (Päivi Neitiniemi): Mikä on kriittisyyden aste nyt?</p><p>Mykkänen:</p><p>Tämä johtuu siitä, että meillä on <strong>Euroopassa nyt yli 500.000 kielteisen</strong> turvapaikkapäätöksen saanutta &ndash; ja <strong>Suomessakin noin 10.000 kielteisen päätöksen</strong> saanutta.</p><p>Ja nyt kysymys kuuluu: <strong>jääkö meille pysyvästi laittomasti maassa oleva vähemmistö</strong>, vai toimiiko turvapaikkajärjestelmä niin, että jos ei täytä turvapaikkakriteereitä, niin silloin joutuu poistumaan.&nbsp; Ja turvaa saa jos kriteerit täyttyvät.</p><p>Tämä on vaikea kysymys.&nbsp; Mutta kyllä se on kansallisessa toimeenpanossa ennenkaikkea.</p><p>*</p><p><strong>Euroopan Komissio</strong> teki reilut pari vuotta sitten <strong>7-kohtaisen ehdotuksen</strong> parantaa ja yhtenäistää <strong><em>Euroopan turvapaikkapolitiikka. </em></strong></p><p><strong>Lue EU-Komission</strong> ehdotus, Brussel 7.12.2017, täältä: <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm"><u>http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm</u></a></p><p>Kaksi kohtaa hiertää edelleen, joista toinen on tämä <strong>Dublin-asetus. </strong></p><p><strong>Dublin-asetuksen </strong>mukaan turvapaikkahakemus tulee käsitellä siinä jäsenmaassa, johon hakija ensimmäisenä tulee.&nbsp; Vieläkö tämä pääperiaate tulee pitämään paikkansa?</p><p>Mykkänen: Ehdottomasti. Sen täytyy pitää paikkansa.&nbsp; Mutta se, miksi tämä kohta on pöydällä johtuu siitä, että se ei ole pitänyt kutiaan, vaan Italiasta, Kreikasta etc <strong><em>valui satoja tuhansia ihmisiä &nbsp;hallitsemattomasti &ndash; Dublin-asetuksen vastaisesti pohjoiseen.&nbsp; </em></strong></p><p>Ja siitähän nyt taitetaan peistä, että millä ehdoilla Välimeren maat ottavat sen vastuun, joka heille nytkin sinänsä kuuluu.</p><p>Ja toisaalta, millä tavalla myös <strong>hakijoille voidaan asettaa velvoite</strong>, että jos hän ilmestyy toiseen jäsenmaahan, vaikka on rekisteröitynyt jo vaikkapa Italiaan ensin, johtaa siihen, että <strong>hakija menettää oikeuksiaan.&nbsp; </strong></p><p>Tämä on myöskin tässä paketissa tarkoitus säätää, ja se on minusta ihan oikein, että saadaan nämä virrat hallintaan.</p><p>*</p><p><strong>Eli tässä on se ydin</strong>, johon liittyy myös kysymys taakanjaosta, joka ei toiminut alkuunkaan vuonna 2015.&nbsp; Esimerkiksi Visegrad-maat sanoivat, että ne eivät ota lainkaan vastaan.</p><p>Kysymys: Kuinka paljon siellä saa kannatusta tämä taakanjakopakko?</p><p>Mykänen: Niin siinähän tämän kiistan ydin on, että Italia vaatii selvästi suurempaa uudelleensijoittavien määrää, siis niitä, jotka automaattisesti sijoitettaisiin muihin maihin, jos Italiaan tulee suuria määriä tulijoita.&nbsp; Toisessa ääripäässä on Unkari, joka kirjoittaa perustuslakiinsa muutosta, jonka myötä he eivät ottaisi ketään turvallisista maista tulevaa, mukaan lukien muut EU-maat.</p><p>Suomen lähtökohta on että me tarvitsemme järjestäytynyt, sivistynyt ratkaisu, että jos meille tulee turvapaikanhakijoita, <strong>ensimmäinen vastuu pitää olla ensimmäisellä maalla</strong>, johon mereltä tms. ihmisiä tulee.&nbsp;</p><p>Sitten jos ongelma kriisiytyy toki sitten meidän täytyy vastata haasteeseen yhdessä.&nbsp; Niin että autetaan Italiaa rahalla, asiantuntijatuella ja sillä että osa turvapaikanhakijoista, sovitulla, järjestetyllä tavalla otetaan muihin maihin käsittelyyn.&nbsp; <em>Ei hallitsemattomasti vaeltamalla niin kuin 2015</em>.</p><p>Lähtökohta on se, että tämä tapahtuisi vapaaehtoisten toimenpiteiden mukaan, mutta pöydällä on myöskin mekanismi, jonka mukaan tietty osa voitaisiin siirtää uudelleen, - kuitenkin niin &nbsp;että siinä korvattaisiin vastaanottavalle maalle Euroopan Unionin puolelta useiden vuosien vastaanottokulut.</p><p>Se ei loppujen lopuksi ole niin iso osa tästä kokonaisuudesta, jos nämä pakolaisvirrat saadaan hallintaan.</p><p>*</p><p>Sisäministeri <strong>Kai Mykkänen sanoo</strong>: (Areena, ajassa 33:oo&gt; )</p><p>Eilisen perusteella näyttää että sukset on ristissä perusteellisesti, - ja monesta syystä.</p><p>&rdquo;Ydin on se, että meillä on sellainen <strong>paradoksi </strong>oikeastaan luotu että <strong>turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä</strong>, joka <strong>käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan</strong>.&nbsp; Ja muutut sitten <strong>lailliseksi turvapaikanhakijaksi</strong> <strong>kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen</strong>.&rdquo;</p><p>Mä en &nbsp;ollenkaan syytä tässä turvapaikanhakijaa, vaan (sitä että) on luotu sopimuksilla tämmönen solmu, jossa <strong>laillinen turvapaikanhaku perustuu laittomaan rajanylitykseen</strong>:</p><p>*</p><p>Ja tästä oikeastaan syntyy se kummallinen tilanne, että <strong>yritetään kaikin voimin toisaalta torjua laitonta maahantulijaa, niin ettei hän pääse käyttämään tätä laillista turvapaikanhakuoikeutta</strong>.</p><p>Ja jos eilisessä EU:n sisäministerien kokouksessa jotain toivoa oli, niin se, tietynlainen elefantti, jota äsken kuvailin, - jonka kaikki tuntee olevan salissa, mutta siihen ei oikein ole pystytty tarttumaan, niin nyt siihen elefanttijahtiin kyllä näyttäis olevan enemmän tahtoa, ja se on oikeastaan se, joka yhdistää Unkaria ja Italiaa, ja toisaalta kaikkia muitakin maita, että ollaan samaa mieltä siitä, että kyllähän tästä pitäisi johonkin järkevämpään järjestelmään päästä.</p><p>Että pitäisi päästä siihen, että estetään laittomasti rajan yli turvapaikan hakeminen, ja otetaan sitten merkittävästi isompi määrä ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä, hauraammista oloista.</p><p><strong>Tämä edellyttää YK:n pakolaissopimuksen</strong> uudelleen tulkitsemista.</p><p>Kysymys: Käytännössä ei siis voisi enää tulla rajan yli ja sanoa asylum?</p><p>Mykkänen: Niin. Tai sitä ainakin aidosti, merkittävästi rajoitettaisiin.&nbsp; Kun nyt siihen ei käytännössä ole rajoituskykyä.&nbsp; Vaikka meillä olisi kuinka paljon Frontexin rajajoukkoja Välimerellä ottamassa kiinni salakuljetusveneitä, niin <strong>nykysääntöjen mukaanhan kun siinä hakee turvapaikkaa niin vain pelastetaan Euroopan puolelle ja on turvapaikkaprosessissa</strong>.&nbsp;</p><p>Joka itseasiassa vain <strong>lisää salakuljettamisen kannattavuutta</strong>, kun tulijat haetaan jo mereltä.&nbsp; Tämähän on meillä haasteena</p><p>Kysymys: Tämäkö on se, missä voisi löytyä yksimielisyys jopa ääripäisen välillä?</p><p>Mykkänen: Kyllä sanoisin näin. kolmen vuoden kokemuksella.&nbsp; Vaikka tästä on vaikea puhua, niin tämähän tuottaa sen järjettömän tilanteen jossa tulijoiden kannalta tuhansia kuolee mereen, salakuljettajien veneisiin, luodaan miljardien bisness; arvioidaan että <strong>6 miljardia</strong> 2015 salakuljettajien taskuun meni&hellip; Miksi emme samaa määrää ihmisiä ottaisi hauraampia ihmisiä, pakolaisleireiltä?</p><p>Kun nämä kansainväliset sopimukset, joihin tämä paradoksaalinen tilanne juontuu, on tehty aivan erilaisessa tilanteessa:</p><p>Itseasiassa alun perin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan sisäisten pakolaisten tilanteeseen.&nbsp;</p><p>Kun ei haluttu palauttaa Neuvostoliiton piiriin itäblokin maista olevia toisen maailmansodan pakolaisia, - niin ei silloin (sääntöjä laadittaessa) ajateltu, että niitä käytettäisiin ikään kuin tämmöisessä tilanteessa, jossa kyse on pakolaisleireillä olevien ihmisten hädän tunnistamisesta ja heidän turvapaikanhaustaan.&nbsp;</p><p>Paljon järkevämpi tässä olisi käyttää kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja estää sinänsä tämmöinen laittomaan rajanylitykseen perustuva järjestelmä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>*</p><p>Tähän tapaan puhui siis <strong>sisäministeri Mykkänen</strong>.</p><p>Ei ole Suomessa ministeri näin puhunut koskaan, ellei sitten <strong>Rajamäen</strong>?</p><p>YLE, Radio 1, Ykkösaamu; keskiviikkona 6.6.2018, klo 08:03 alkaen; Areenassa, kuultavissa täällä: <a href="https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true"><u>https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true</u></a> alkaen kello noin 30:oo&gt;</p><p><em>Toimittaja Päivi Neitiniemi. &ndash; Ohjelman käsivarainen litterointi; vh. Kursiivit ja painotukset samoin vh.</em></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa

Sisäministeri Kai Mykkänen Radion Ykkösaamussa tänään:

”Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.  Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.”

Juuri näinhän se on nähtävä. Järkevää puhetta.

*

YLE Ykkösradio 6.6.2018:

EU:n sisäministerit pitivät kokousta eilen ti 5.6.2018 Luxemburgissa, aiheena maahanmuutto.  Kokouksessa jatkettiin kiistelyä Euroopan Unionin turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.  Asiassa ei päästy eteenpäin.

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan sukset ovat pahasti ristissä, mutta tietty tahtotila ja näkemys siitä vahvistuu, että rajojen laittomaan ylittämiseen perustuva turvapaikanhakujärjestelmä on tullut tiensä päähän.  Se pyritään korvaamaan jollakin järkevämmällä menettelyllä, jossa lähtömaista suoraan Eurooppaan pakolaiskiintiöiden varassa pääsevien määriä nostetaan ja laiton liikkuminen loppuisi.

Mykkäsen mielestä tämä (laittomaan maahantuloon perustuva turvapaikanhaku) on ollut ”sellainen elefantti, jonka kaikki tuntevat nahoissaan, mutta sitä ei oikein kohdata”. Mutta nyt näyttäisi olevan tahtoa lähetä uudistamaan tätä järjestelmää – niin että se olisi kaikkien kannalta järkevämpi.

Mutta: konkreettisista kysymyksistä oli vaikea löytää ratkaisua.
*

Mykkänen kirjoitti huhtikuussa blogissaan, että olemme ehkä juuri nyt vuoden 2015 maahanmuuttokriisin kriittisimmässä vaiheessa, vaikka tulijoita ei enää ole silloisia määriä.

Lue täältä hänen bloginsa, 24.4.2018; ”Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia

https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/

Kysymys (Päivi Neitiniemi): Mikä on kriittisyyden aste nyt?

Mykkänen:

Tämä johtuu siitä, että meillä on Euroopassa nyt yli 500.000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta – ja Suomessakin noin 10.000 kielteisen päätöksen saanutta.

Ja nyt kysymys kuuluu: jääkö meille pysyvästi laittomasti maassa oleva vähemmistö, vai toimiiko turvapaikkajärjestelmä niin, että jos ei täytä turvapaikkakriteereitä, niin silloin joutuu poistumaan.  Ja turvaa saa jos kriteerit täyttyvät.

Tämä on vaikea kysymys.  Mutta kyllä se on kansallisessa toimeenpanossa ennenkaikkea.

*

Euroopan Komissio teki reilut pari vuotta sitten 7-kohtaisen ehdotuksen parantaa ja yhtenäistää Euroopan turvapaikkapolitiikka.

Lue EU-Komission ehdotus, Brussel 7.12.2017, täältä: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm

Kaksi kohtaa hiertää edelleen, joista toinen on tämä Dublin-asetus.

Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus tulee käsitellä siinä jäsenmaassa, johon hakija ensimmäisenä tulee.  Vieläkö tämä pääperiaate tulee pitämään paikkansa?

Mykkänen: Ehdottomasti. Sen täytyy pitää paikkansa.  Mutta se, miksi tämä kohta on pöydällä johtuu siitä, että se ei ole pitänyt kutiaan, vaan Italiasta, Kreikasta etc valui satoja tuhansia ihmisiä  hallitsemattomasti – Dublin-asetuksen vastaisesti pohjoiseen. 

Ja siitähän nyt taitetaan peistä, että millä ehdoilla Välimeren maat ottavat sen vastuun, joka heille nytkin sinänsä kuuluu.

Ja toisaalta, millä tavalla myös hakijoille voidaan asettaa velvoite, että jos hän ilmestyy toiseen jäsenmaahan, vaikka on rekisteröitynyt jo vaikkapa Italiaan ensin, johtaa siihen, että hakija menettää oikeuksiaan. 

Tämä on myöskin tässä paketissa tarkoitus säätää, ja se on minusta ihan oikein, että saadaan nämä virrat hallintaan.

*

Eli tässä on se ydin, johon liittyy myös kysymys taakanjaosta, joka ei toiminut alkuunkaan vuonna 2015.  Esimerkiksi Visegrad-maat sanoivat, että ne eivät ota lainkaan vastaan.

Kysymys: Kuinka paljon siellä saa kannatusta tämä taakanjakopakko?

Mykänen: Niin siinähän tämän kiistan ydin on, että Italia vaatii selvästi suurempaa uudelleensijoittavien määrää, siis niitä, jotka automaattisesti sijoitettaisiin muihin maihin, jos Italiaan tulee suuria määriä tulijoita.  Toisessa ääripäässä on Unkari, joka kirjoittaa perustuslakiinsa muutosta, jonka myötä he eivät ottaisi ketään turvallisista maista tulevaa, mukaan lukien muut EU-maat.

Suomen lähtökohta on että me tarvitsemme järjestäytynyt, sivistynyt ratkaisu, että jos meille tulee turvapaikanhakijoita, ensimmäinen vastuu pitää olla ensimmäisellä maalla, johon mereltä tms. ihmisiä tulee. 

Sitten jos ongelma kriisiytyy toki sitten meidän täytyy vastata haasteeseen yhdessä.  Niin että autetaan Italiaa rahalla, asiantuntijatuella ja sillä että osa turvapaikanhakijoista, sovitulla, järjestetyllä tavalla otetaan muihin maihin käsittelyyn.  Ei hallitsemattomasti vaeltamalla niin kuin 2015.

Lähtökohta on se, että tämä tapahtuisi vapaaehtoisten toimenpiteiden mukaan, mutta pöydällä on myöskin mekanismi, jonka mukaan tietty osa voitaisiin siirtää uudelleen, - kuitenkin niin  että siinä korvattaisiin vastaanottavalle maalle Euroopan Unionin puolelta useiden vuosien vastaanottokulut.

Se ei loppujen lopuksi ole niin iso osa tästä kokonaisuudesta, jos nämä pakolaisvirrat saadaan hallintaan.

*

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo: (Areena, ajassa 33:oo> )

Eilisen perusteella näyttää että sukset on ristissä perusteellisesti, - ja monesta syystä.

”Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.  Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.”

Mä en  ollenkaan syytä tässä turvapaikanhakijaa, vaan (sitä että) on luotu sopimuksilla tämmönen solmu, jossa laillinen turvapaikanhaku perustuu laittomaan rajanylitykseen:

*

Ja tästä oikeastaan syntyy se kummallinen tilanne, että yritetään kaikin voimin toisaalta torjua laitonta maahantulijaa, niin ettei hän pääse käyttämään tätä laillista turvapaikanhakuoikeutta.

Ja jos eilisessä EU:n sisäministerien kokouksessa jotain toivoa oli, niin se, tietynlainen elefantti, jota äsken kuvailin, - jonka kaikki tuntee olevan salissa, mutta siihen ei oikein ole pystytty tarttumaan, niin nyt siihen elefanttijahtiin kyllä näyttäis olevan enemmän tahtoa, ja se on oikeastaan se, joka yhdistää Unkaria ja Italiaa, ja toisaalta kaikkia muitakin maita, että ollaan samaa mieltä siitä, että kyllähän tästä pitäisi johonkin järkevämpään järjestelmään päästä.

Että pitäisi päästä siihen, että estetään laittomasti rajan yli turvapaikan hakeminen, ja otetaan sitten merkittävästi isompi määrä ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä, hauraammista oloista.

Tämä edellyttää YK:n pakolaissopimuksen uudelleen tulkitsemista.

Kysymys: Käytännössä ei siis voisi enää tulla rajan yli ja sanoa asylum?

Mykkänen: Niin. Tai sitä ainakin aidosti, merkittävästi rajoitettaisiin.  Kun nyt siihen ei käytännössä ole rajoituskykyä.  Vaikka meillä olisi kuinka paljon Frontexin rajajoukkoja Välimerellä ottamassa kiinni salakuljetusveneitä, niin nykysääntöjen mukaanhan kun siinä hakee turvapaikkaa niin vain pelastetaan Euroopan puolelle ja on turvapaikkaprosessissa

Joka itseasiassa vain lisää salakuljettamisen kannattavuutta, kun tulijat haetaan jo mereltä.  Tämähän on meillä haasteena

Kysymys: Tämäkö on se, missä voisi löytyä yksimielisyys jopa ääripäisen välillä?

Mykkänen: Kyllä sanoisin näin. kolmen vuoden kokemuksella.  Vaikka tästä on vaikea puhua, niin tämähän tuottaa sen järjettömän tilanteen jossa tulijoiden kannalta tuhansia kuolee mereen, salakuljettajien veneisiin, luodaan miljardien bisness; arvioidaan että 6 miljardia 2015 salakuljettajien taskuun meni… Miksi emme samaa määrää ihmisiä ottaisi hauraampia ihmisiä, pakolaisleireiltä?

Kun nämä kansainväliset sopimukset, joihin tämä paradoksaalinen tilanne juontuu, on tehty aivan erilaisessa tilanteessa:

Itseasiassa alun perin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan sisäisten pakolaisten tilanteeseen. 

Kun ei haluttu palauttaa Neuvostoliiton piiriin itäblokin maista olevia toisen maailmansodan pakolaisia, - niin ei silloin (sääntöjä laadittaessa) ajateltu, että niitä käytettäisiin ikään kuin tämmöisessä tilanteessa, jossa kyse on pakolaisleireillä olevien ihmisten hädän tunnistamisesta ja heidän turvapaikanhaustaan. 

Paljon järkevämpi tässä olisi käyttää kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja estää sinänsä tämmöinen laittomaan rajanylitykseen perustuva järjestelmä.    

*

Tähän tapaan puhui siis sisäministeri Mykkänen.

Ei ole Suomessa ministeri näin puhunut koskaan, ellei sitten Rajamäen?

YLE, Radio 1, Ykkösaamu; keskiviikkona 6.6.2018, klo 08:03 alkaen; Areenassa, kuultavissa täällä: https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true alkaen kello noin 30:oo>

Toimittaja Päivi Neitiniemi. – Ohjelman käsivarainen litterointi; vh. Kursiivit ja painotukset samoin vh.

*

]]>
10 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa#comments Euroopan unioni Sisäministeri Kai Mykkänen Turvapaikanhakuprosessi Turvapaikkapolitiikka YK:n pakolaissopimus Wed, 06 Jun 2018 14:08:42 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa
EU yrittää hiljentää kriittisen nuorison http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison <p>Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.</p> <p>Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin &quot;sisämarkkinat nyt vain toimivat niin&quot;. Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.</p> <p>Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten &quot;rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa&quot; tai &quot;ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua&quot;.</p> <p>Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille?&nbsp;</p> <p>Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.</p> <p>Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti.&nbsp;</p> <p>Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.</p> <p>Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.

Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin "sisämarkkinat nyt vain toimivat niin". Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.

Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten "rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa" tai "ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua".

Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille? 

Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.

Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti. 

Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.

Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.

]]>
35 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison#comments Euroopan unioni Islam Maahanmuutto Terrorismi Mon, 04 Jun 2018 08:14:41 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison